Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na widows remarrying
EnsimmÀinen kirje korinttilaisille 7 : 39
39 Vaimo on sidottu lakiin, niinkauvan kuin hÀnen miehensÀ elÀÀ; vaan kuin hÀnen miehensÀ kuollut on, niin hÀn on vapaa toiselle huolemaan, kelle hÀn tahtoo; ainoasti ettÀ se Herrassa tapahtuu.
Kirje roomalaisille 7 : 3
3 SentÀhden jos hÀn toisen miehen kanssa on miehensÀ elÀissÀ, niin hÀn huoraksi kutsutaan; mutta jos mies kuolee, niin hÀn on laista vapaa, ettei hÀn huoraksi tule, jos hÀn toisen miehen kanssa on.
EnsimmÀinen kirje Timoteukselle 5 : 14
14 SentÀhden minÀ tahdon, ettÀ nuoret lesket huolisivat, lapsia kasvattaisivat, huoneen hallituksesta vaaria pitÀisivÀt, eikÀ antaisi tilaa vastaanseisojille pahoin puhua.
Kirje roomalaisille 7 : 2
2 SillÀ vaimo, joka miehen hallussa on, niinkauvan kuin mies elÀÀ, on hÀneen lailla sidottu, mutta jos mies kuolee, niin hÀn on miehen laista vapaa.
Kirje roomalaisille 7 : 1 – 3
1 Ettekö te tiedÀ, rakkaat veljet, (sillÀ minÀ puhun lain taitaville) ettÀ laki vallitsee ihmistÀ niinkauvan kuin hÀn elÀÀ?
2 SillÀ vaimo, joka miehen hallussa on, niinkauvan kuin mies elÀÀ, on hÀneen lailla sidottu, mutta jos mies kuolee, niin hÀn on miehen laista vapaa.
3 SentÀhden jos hÀn toisen miehen kanssa on miehensÀ elÀissÀ, niin hÀn huoraksi kutsutaan; mutta jos mies kuolee, niin hÀn on laista vapaa, ettei hÀn huoraksi tule, jos hÀn toisen miehen kanssa on.
Kirje Titukselle 1 : 6
6 Jos joku nuhteetoin ja yhden emÀnnÀn mies on, jolla uskolliset lapset ovat, ei juomariksi eli kankeiksi soimatut.
EnsimmĂ€inen kirje korinttilaisille 7 : 1 – 40
1 Mutta niistÀ, joita te minulle kirjoititte, hyvÀ on miehelle, ettei hÀn vaimoon ryhdy.
2 Mutta huoruuden tÀhden pitÀköön kukin oman vaimonsa, ja jokainen pitÀköön oman miehensÀ.
3 Mies antakoon vaimolle velvollisen mielisuosion, niin myös vaimo miehelle.
4 Ei ole vaimolla valtaa omalle ruumiillensa, vaan miehellÀ: ei myös miehellÀ ole valtaa ruumiillensa, vaan vaimolla.
5 ĂlkÀÀt toinen toistanne vĂ€ltkö, jollei se ole molempain suosiosta hetkeksi, ettĂ€ teillĂ€ jouto olis paastota ja rukoilla: ja tulkaat jĂ€lleen yhteen, ettei saatana teitĂ€ kiusaisi teidĂ€n himonne hillimĂ€ttömyyden puolesta.
6 Mutta sen sanon minÀ teille suomisen ja ei kÀskyn jÀlkeen.
7 SillÀ minÀ tahtoisin, ettÀ kaikki ihmiset niin olisivat kuin minÀkin olen; mutta jokaisella on oma lahja Jumalalta, yhdellÀ niin ja toisella nÀin.
8 Vaan minÀ sanon naimattomille ja leskille: se on heille hyvÀ, jos he ovat niinkuin minÀkin.
9 Vaan ellei he voi itsiÀnsÀ pidÀttÀÀ, niin naikaan; sillÀ parempi on naida kuin palaa.
10 Mutta naineelle kÀsken, en minÀ, vaan Herra, ettei vaimon pidÀ miehestÀnsÀ eriÀmÀn.
11 Mutta jos hÀn eriÀÀ, niin olkoon naimatta taikka sopikaan miehensÀ kanssa, ja Àlköön mies hyljÀtkö vaimoansa.
12 Vaan muille sanon minÀ ja ei Herra: jos jollakin veljellÀ on uskotoin vaimo, ja se mielistyy hÀnen kanssansa asumaan, Àlköön sitÀ itsestÀnsÀ eroittako.
13 Ja jos jollakin vaimolla on uskotoin mies, ja hÀn tahtoo sen kanssa asua, Àlköön hÀntÀ itsestÀnsÀ eroittako.
14 SillÀ uskotoin mies on vaimonsa kautta pyhitetty, ja uskotoin vaimo on pyhitetty miehensÀ kautta: Muutoin olisivat teidÀn lapsenne saastaiset, vaan nyt ne ovat pyhitetyt.
15 Mutta jos uskotoin itsensÀ eroittaa, niin olkoot eroitetut. EipÀ veli taikka sisar ole sidottu orjuuteen senmuotoisissa menoissa; mutta rauhassa on Jumala meitÀ kutsunut.
16 SillÀ kuinkas tiedÀt, vaimo, jos sinÀ miehes taidat autuaaksi saattaa? Eli sinÀ mies, kuinkas tiedÀt, jos sinÀ taidat vaimos autuaaksi saattaa?
17 Kuitenkin niinkuin Jumala kullekin on jakanut: jokainen niin vaeltakaan, kuin Herra on hÀnen kutsunut: ja niin minÀkin kaikissa seurakunnissa sÀÀdÀn.
18 Jos joku ympÀrileikattu on kutsuttu, ÀlkÀÀn se esinahkaa pyytÀkö: jos joku on esinahasta kutsuttu, ÀlkÀÀn se antako itsiÀnsÀ ympÀrileikata.
19 YmpÀrileikkaus ei ole mitÀÀn, eikÀ esinahka mitÀÀn ole, vaan Jumalan kÀskyin pitÀmys.
20 Jokainen pysyköön siinÀ kutsumisessa, johonka hÀn kutsuttu on.
21 Jos sinÀ olet orjaksi kutsuttu, ÀlÀ sitÀ murehdi: kuitenkin jos sinÀ taidat vapaaksi tulla, miin nautitse sitÀ paremmin.
22 SillÀ joka orjaksi on Herrassa kutsuttu, se on Herran vapaa: niin myös joka vapaaksi on kutsuttu, hÀn on Kristuksen orja.
23 Te olette kalliisti ostetut! ÀlkÀÀt ihmisten orjat olko!
24 Itsekukin, rakkaat veljet, jossa hÀn kutsuttu on, olkaan siinÀ Jumalan tykönÀ.
25 Mutta neitseistÀ ei ole minulla Herran kÀskyÀ; kuitenkin sanon minÀ minun neuvoni niinkuin laupiuden saanut Herralta uskollisena ollakseni.
26 MinÀ luulen siis sen hyvÀksi, nykyisen tuskan tÀhden, ettÀ ihmisen on niin hyvÀ olla.
27 Jos sinÀ olet vaimoon sidottu, ÀlÀ pyydÀ eroa; jos sinÀ olet vaimotoin, niin ÀlÀ pyydÀ vaimoa.
28 Mutta jos sinÀ myös olet nainut, et sinÀ syntiÀ tehnyt, ja jos neitsy huoli, ei hÀnkÀÀn syntiÀ tehnyt. Kuitenkin senkaltaiset saavat vaivan ruumiisensa. Mutta minÀ sÀÀstÀisin mielellÀni teitÀ.
29 Mutta sen minÀ sanon, rakkaat veljet, aika on lyhetty. MitÀ enempi? Joilla vaimot ovat, olkaan niinkuin ei heillÀ olisikaan,
30 Ja jotka itkevÀt, niinkuin ei he itkisikÀÀn: ja jotka iloitsevat, niinkuin ei iloitsisikaan: ja jotka ostavat, niinkuin ei nautitsisikaan;
31 Ja jotka tÀtÀ maailmaa viljelevÀt, ettei he sitÀ vÀÀrin kÀyttÀisi; sillÀ tÀmÀn maailman meno on menevÀ.
32 Mutta minÀ tahtoisin, ettÀ te ilman murhetta olisitte: naimatoin tottelee niitÀ, jotka Herran ovat, kuinka hÀnen pitÀÀ Herralle kelpaaman.
33 Mutta joka nai, hÀn suree maailmallisista, kuinka hÀn emÀnnÀllensÀ kelpais.
34 NÀmÀt ovat eroitetut, vaimo ja neitsy, joka ei naitu ole, se murehtii niitÀ, jotka Herran ovat, ettÀ hÀn pyhÀ olis sekÀ ruumiilla ettÀ hengellÀ; mutta se, joka naitu on, murehtii maailmallisista, kuinka hÀnen pitÀÀ miehellensÀ kelpaaman.
35 Mutta senkaltaista sanon minÀ teidÀn tarpeeksenne: ei, ettÀ minÀ paulan teidÀn pÀÀllenne heittÀisin, vaan ettÀ te soveliaasti ja hyvin Herrassa riippuisitte, ilman eroittamatta.
36 Mutta jos joku luulee, ettei se sovi hÀnen neitseellensÀ, sittekuin hÀn jo naitavissa on, eikÀ saa toisin olla, niin tehkÀÀn, mitÀ hÀn tahtoo, ei hÀn syntiÀ tee; sallikaan hÀnen huolla.
37 Mutta joka seisoo vahvana sydÀmessÀnsÀ ja ei ole vaadittu, vaan hÀnellÀ on oma ehtonsa ja pÀÀttÀÀ sen sydÀmessÀnsÀ, ettÀ hÀn tahtoo neitseensÀ pitÀÀ, se tekee hyvin.
38 SentÀhden joka naittaa, se tekee hyvin; mutta joka ei naita, hÀn tekee paremmin.
39 Vaimo on sidottu lakiin, niinkauvan kuin hÀnen miehensÀ elÀÀ; vaan kuin hÀnen miehensÀ kuollut on, niin hÀn on vapaa toiselle huolemaan, kelle hÀn tahtoo; ainoasti ettÀ se Herrassa tapahtuu.
40 Vaan hÀn on autuaampi, minun luullakseni, jos hÀn sillÀnsÀ pysyy; sillÀ minÀ luulen, ettÀ minullakin on Jumalan Henki.
EnsimmĂ€inen kirje Timoteukselle 5 : 1 – 25
1 ĂlĂ€ vanhaa kovin nuhtele, vaan neuvo hĂ€ntĂ€ niinkuin isÀÀ, nuoria niinkuin veljiĂ€,
2 Vanhoja vaimoja niinkuin ÀitejÀ, nuoria niinkuin sisaria, kaikella puhtaudella.
3 Kunnioita niitÀ leskiÀ, jotka oikiat lesket ovat.
4 Mutta jos jollakulla leskellÀ lapsia on eli lasten lapsia, ne oppikaan ensin oman huoneensa jumalisesti hallitsemaan ja vanhempainsa hyvÀn työn maksamaan; sillÀ se on hyvin tehty ja Jumalalle otollinen.
5 Ja se on oikia leski, joka yksinÀnsÀ on ja asettaa toivonsa Jumalan pÀÀlle, pysyin aina rukouksissa ja avuksihuutamisessa yötÀ ja pÀivÀÀ;
6 Mutta joka hekumassa elÀÀ, se on elÀvÀltÀ kuollut.
7 Senkaltaisia neuvo, ettÀ he nuhteettomat olisivat.
8 Mutta jos ei joku omistansa, liiatenkin perheestÀnsÀ, murhetta pidÀ, se on uskon kieltÀnyt ja on pakanaa pahempi.
9 ĂlĂ€ salli nuorempaa leskeĂ€ otettaa kuin kuudenkymmenen ajastaikaista, joka yhden miehen emĂ€ntĂ€ on ollut,
10 Ja jolla on hyvistÀ töistÀ todistus, jos hÀn lapsia kasvattanut on, jos hÀn vierasten holhooja ollut on, jos hÀn pyhÀin jalkoja pessyt on, jos hÀn murheellisia auttanut on, jos hÀn on kaikessa hyvÀssÀ työssÀ ahkera ollut.
11 Mutta nuoret lesket hylkÀÀ; sillÀ koska he suuttuvat Kristukseen, niin he tahtovat huolla,
12 Joilla on heidÀn tuomionsa, ettÀ he sen ensimÀisen uskon rikkoneet ovat.
13 Niin myös joutilaina ollessansa oppivat he huoneita ympÀrinsÀ juoksentelemaan; vaan ei he ainoastaan ole joutilaat, mutta myös kielevÀt, hempeÀt ja puhuvat luvattomia.
14 SentÀhden minÀ tahdon, ettÀ nuoret lesket huolisivat, lapsia kasvattaisivat, huoneen hallituksesta vaaria pitÀisivÀt, eikÀ antaisi tilaa vastaanseisojille pahoin puhua.
15 SillÀ muutamat ovat jo saatanan jÀlkeen palanneet.
16 Jos nyt jollakin uskollisella miehellÀ eli vaimolla leskiÀ on, se heitÀ holhokoon ja ÀlkÀÀn seurakuntaa rasittako, ettÀ oikeille leskille tÀytyis.
17 Vanhimmat, jotka hyvin hallitsevat, pitÀÀ kaksinkertaisessa kunniassa pidettÀmÀn, erinomattain ne, jotka sanassa ja opissa työtÀ tekevÀt.
18 SillÀ Raamattu sanoo: ei sinun pidÀ riihtÀ tappavan hÀrjÀn suuta sitoman kiinni, ja työmies on palkkansa ansainnut.
19 ĂlĂ€ salli vanhinta vastaan yhtÀÀn kannetta, vaan kahden eli kolmen todistuksen kautta.
20 Nuhtele niitÀ, jotka syntiÀ tekevÀt, kaikkein kuullen, ettÀ muutkin pelkÀisivÀt.
21 MinÀ rukoilen Jumalan ja Herran Jesuksen Kristuksen ja valittuin enkelien edessÀ, ettÀs nÀmÀt pidÀt ilman valitsemista, ja ÀlÀ mitÀÀn tee toisen puolta pitÀin.
22 ĂlĂ€ pikaisesti jonkun pÀÀlle kĂ€siĂ€s pane, ja Ă€lĂ€ ole muiden synneistĂ€ osallinen: pidĂ€ itses puhtaana.
23 ĂlĂ€ silleen vettĂ€ juo, vaan nautitse jotakin viinaa sydĂ€mes tĂ€hden ja ettĂ€s myös usein sairastat.
24 Muutamain ihmisten synnit ovat kyllÀ julkiset, ettÀ ne ennen tuomita taidetaan; mutta muutamain Àsken jÀlistÀ julkiseksi tulevat.
25 Niin myös muutamat hyvÀt työt ovat jo ennen julkiset, ja ne mitkÀ muutoin tapahtuvat, ei taideta salattaa.
EnsimmÀinen kirje Timoteukselle 5 : 9
9 ĂlĂ€ salli nuorempaa leskeĂ€ otettaa kuin kuudenkymmenen ajastaikaista, joka yhden miehen emĂ€ntĂ€ on ollut,
Evankeliumi Matteuksen mukaan 19 : 3 – 9
3 Ja Pharisealaiset tulivat hÀnen tykönsÀ, kiusasivat hÀntÀ, ja sanoivat hÀnelle: saako mies eritÀ vaimostaan kaikkinaisen syyn tÀhden?
4 Niin hÀn vastasi ja sanoi heille: ettekö te ole lukeneet: joka alusta ihmisen teki, mieheksi ja vaimoksi hÀn heidÀt teki?
5 Ja sanoi: sentÀhden pitÀÀ ihmisen luopuman isÀstÀnsÀ ja ÀidistÀnsÀ, ja vaimoonsa sidottu oleman, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi:
6 Niin ei he ole enÀÀn kaksi, mutta yksi liha. Jonka siis Jumala yhteen sovitti, ei pidÀ ihmisen sitÀ eroittaman.
7 He sanoivat hÀnelle: miksi Moses kÀski antaa erokirjan ja hyljÀtÀ hÀnen?
8 Sanoi hÀn heille: teidÀn sydÀmenne kovuuden tÀhden salli Moses teidÀn eritÀ vaimoistanne; vaan ei alusta niin ollut.
9 Mutta minÀ sanon teille: kuka ikÀnÀ hylkÀÀ vaimonsa muutoin kuin huoruuden tÀhden, ja nai toisen, hÀn tekee huorin; ja joka hyljÀtyn ottaa, hÀn tekee huorin.
EnsimmÀinen kirje Timoteukselle 2 : 9
9 Niin myös ettÀ vaimot kohtuullisissa vaatteissa olisivat ja kaunistaisivat itsensÀ hÀvyllÀ ja kainoudella, ei kahara-hiuksilla, eli kullalla, eli pÀÀrlyillÀ, eli kalliilla vaatteilla,
EnsimmÀinen kirje korinttilaisille 7 : 34
34 NÀmÀt ovat eroitetut, vaimo ja neitsy, joka ei naitu ole, se murehtii niitÀ, jotka Herran ovat, ettÀ hÀn pyhÀ olis sekÀ ruumiilla ettÀ hengellÀ; mutta se, joka naitu on, murehtii maailmallisista, kuinka hÀnen pitÀÀ miehellensÀ kelpaaman.
Leave a Reply