signs and wonders

Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na signs and wonders

Toinen kirje tessalonikalaisille 2 : 9
9 Jonka tulemus saatanan vaikutuksen jÀlkeen tapahtuu, kaikella voimalla ja merkeillÀ ja petollisilla ihmeillÀ,

Johanneksen ilmestys 17 : 1 – 18
1 Ja tuli yksi seitsemÀstÀ enkelistÀ, joilla seitsemÀn maljaa oli, ja puhui minun kanssani ja sanoi minulle: tule, minÀ osoitan sinulle sen suuren porton tuomion, joka paljoin vetten pÀÀllÀ istuu,
2 Jonka kanssa maan kuninkaat huorin tehneet ovat, ja ne, jotka maan pÀÀllÀ asuvat, ovat hÀnen huoruutensa viinasta juopuneet.
3 Ja hÀn vei minun hengessÀ korpeen. Ja minÀ nÀin vaimon istuvan verenkarvaisen pedon pÀÀllÀ, tÀynnÀnsÀ pilkkanimiÀ, jolla oli seitsemÀn pÀÀtÀ ja kymmenen sarvea.
4 Ja vaimo oli vaatetettu purpuralla ja verenkarvaisella, ja oli kullalla kullattu, ja kalliilla kivillÀ ja pÀÀrlyillÀ, ja piti kÀdessÀnsÀ kultaisen maljan, tÀynnÀ kauhistuksia ja hÀnen huoruutensa riettautta.
5 Ja hÀnen otsassansa oli nimi kirjoitettu: salaus: suuri Babylon, huoruuden ja maan kauhistuksen Àiti.
6 Ja minÀ nÀin vaimon juopuneena pyhÀin ja Jesuksen todistajain verestÀ; ja minÀ ihmettelin suuresti, kuin minÀ sen nÀin.
7 Ja enkeli sanoi minulle, miksis ihmettelet? MinÀ sanon sinulle vaimon salaisuuden ja pedon salaisuuden, joka hÀntÀ kantaa, ja jolla on seitsemÀn pÀÀtÀ ja kymmenen sarvea.
8 Peto, jonkas nÀit, on ollut ja ei ole, ja se on syvyydestÀ tuleva ylös ja on kadotukseen menevÀ: ja ne, jotka maan pÀÀllÀ asuvat, (joidenka nimet ei ole elÀmÀn kirjassa maailman alusta kirjoitetut,) ihmettelevÀt, kuin he nÀkevÀt pedon, joka oli ja ei ole, vaikka hÀn kuitenkin on.
9 Ja tÀssÀ on mieli, jolla viisaus on. Ne seitsemÀn pÀÀtÀ ovat seitsemÀn vuorta, joidenka pÀÀllÀ vaimo istuu.
10 Ja ovat seitsemÀn kuningasta: viisi ovat langenneet, ja yksi on, ja toinen ei ole vielÀ tullut, ja kuin hÀn tulee, niin hÀnen pitÀÀ vÀhÀn aikaa pysymÀn.
11 Ja peto, joka oli ja ei ole, on itse kahdeksas, ja on niistÀ seitsemÀstÀ, ja menee kadotukseen.
12 Ja ne kymmenen sarvea, jotkas nÀit, ovat kymmenen kuningasta, jotka ei vielÀ valtakuntaa saaneet ole, mutta niinkuin kuninkaat saavat voiman yhdeksi hetkeksi pedon kanssa.
13 NÀillÀ on yksi neuvo, ja he antavat pedolle voimansa ja valtansa.
14 NĂ€mĂ€t sotivat Karitsan kanssa, ja Karitsa on heidĂ€t voittava; sillĂ€ hĂ€n on herrain’ Herra, ja kuningasten Kuningas: ja ne, jotka hĂ€nen kanssansa ovat, kutsutut ja valitut ja uskolliset.
15 Ja hÀn sanoi minulle: vedet, jotkas nÀit, kussa portto istuu, ovat kansat ja joukot, ja pakanat ja kielet.
16 Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinÀ pedossa nÀit, ne pitÀÀ porttoa vihaaman, ja pitÀÀ hÀnen hÀvittÀmÀn ja alastomaksi tekevÀn, ja heidÀn pitÀÀ syömÀn hÀnen lihansa, ja sen tulella polttavat.
17 SillÀ Jumala on antanut heidÀn sydÀmeensÀ, ettÀ he hÀnen suosionsa jÀlkeen tekevÀt, ja ettÀ he sen yhdestÀ tahdosta tekevÀt, ja antavat valtakuntansa pedolle, siihenasti kuin Jumalan sanat tÀytetyksi tulevat.
18 Ja vaimo, jonka sinÀ nÀit, on suuri kaupunki, jolla on valta maan kuningasten ylitse.

Johanneksen ilmestys 16 : 14
14 SillÀ he ovat perkeleiden henget, jotka ihmeitÀ tekevÀt ja menevÀt maan ja koko maanpiirin kuningasten tykö, kokoomaan heitÀ sotaan suurena kaikkivaltiaan Jumalan pÀivÀnÀ.

Apostolien teot 8 : 9 – 13
9 Mutta siellÀ oli mies, Simon nimeltÀ, joka siinÀ kaupungissa ennen noituuden virkaa piti ja oli Samarian kansan villinnyt, sanoen itsensÀ olevan jonkun suuren,
10 Jota kaikki sekÀ pienet ettÀ suuret kuulivat, sanoen: tÀmÀ on Jumalan voima, joka suuri on.
11 Mutta he kuultelivat hÀntÀ mielellÀnsÀ, ettÀ hÀn kauvan aikaa oli heitÀ noituudellansa villinnyt.
12 Mutta kuin he uskoivat Philippuksen, joka saarnasi Jumalan valtakunnasta ja Jesuksen Kristuksen nimestÀ, niin he kastettiin sekÀ miehet ettÀ vaimot.
13 Niin Simon myös itse uskoi, ja kuin hÀn kastettu oli, viipyi hÀn Philippuksen tykönÀ. Ja kuin hÀn nÀki ne merkit ja suuret voimalliset työt tapahtuvan, niin hÀn hÀmmÀstyi.

Evankeliumi Matteuksen mukaan 10 : 1
1 Ja hÀn kutsui tykönsÀ kaksitoistakymmentÀ opetuslastansa, ja antoi heille vallan riettaisia henkiÀ vastaan, niitÀ ajaa ulos, ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkea sairautta.

EnsimmÀinen kirje tessalonikalaisille 5 : 3
3 SillÀ kuin he sanovat: nyt on rauha ja ei mitÀÀn hÀtÀÀ, silloin kadotus lankee Àkisti heidÀn pÀÀllensÀ, niinkuin raskaan vaimon kipu, ja ei he suinkaan saa paeta.

Evankeliumi Markuksen mukaan 13 : 22
22 SillÀ vÀÀrÀt Kristukset ja vÀÀrÀt prophetat nousevat, ja merkkejÀ ja ihmeitÀ tekevÀt, pettÀÀksensÀ, jos mahdollinen olis, valituitakin.

Johanneksen ilmestys 12 : 1
1 Ja suuri ihme ilmestyi taivaassa: vaimo oli puetettu auringolla, ja kuu hÀnen jalkainsa alla, ja hÀnen pÀÀssÀnsÀ kruunu kahdestatoistakymmenestÀ tÀhdestÀ.

Aamoksen kirja 5 : 8
8 HÀn tekee Otavan ja KointÀhden, ja muuttaa kuoleman varjon aamuksi, ja pÀivÀstÀ pimiÀn yön tekee; joka vedet meressÀ kutsuu, ja kaataa ne maan piirin pÀÀlle, hÀnen nimensÀ on Herra;

Viides Mooseksen kirja 4 : 19
19 Ja ettet sinÀ myös nostaisi silmiÀs taivaasen pÀin, ja katselisi aurinkoa, ja kuuta, ja tÀhtiÀ, ja kaikkea taivaan sotajoukkoa, ja tulisi kehoitetuksi kumartamaan ja palvelemaan heitÀ, jotka Herra sinun Jumalas jakanut on kaikille kansoille koko taivaan alla.

Apostolien teot 14 : 3
3 Niin he olivat siellÀ kauvan aikaa ja puhuivat rohkiasti Herrassa, joka antoi todistuksen armonsa sanoihin, ja antoi merkit ja ihmeet heidÀn kÀttensÀ kautta tapahtua.

Johanneksen ilmestys 19 : 20
20 Ja peto otettiin kiinni, ja hÀnen kanssansa vÀÀrÀ propheta, joka ihmeitÀ hÀnen edessÀnsÀ teki, joilla hÀn niitÀ vietteli, jotka pedon merkin ottivat, ja jotka hÀnen kuvaansa kumarsivat: nÀmÀ kaksi ovat elÀvÀltÀ tuliseen jÀrveen heitetyt, joka tulikivestÀ paloi.

Toinen kirje korinttilaisille 12 : 12
12 Niin ovat tosin apostolin merkit teidÀn seassanne tapahtuneet kaikella kÀrsivÀllisyydellÀ, merkeillÀ, ihmeillÀ ja voimallisilla töillÀ.

Evankeliumi Matteuksen mukaan 24 : 1 – 51
1 Ja Jesus meni ulos ja lÀksi pois templistÀ, ja hÀnen opetuslapsensa tulivat osoittamaan hÀnelle templin rakennuksia.
2 Niin sanoi Jesus heille: ettekö te kaikkia nÀitÀ nÀe? Totisesti sanon minÀ teille: ei pidÀ tÀssÀ jÀtettÀmÀn kiveÀ kiven pÀÀlle, joka ei maahan jaoteta.
3 Mutta kuin hĂ€n istui ÖljymĂ€ellĂ€, menivĂ€t opetuslapset hĂ€nen tykönsĂ€ erinĂ€nsĂ€ ja sanoivat: sano meille: koska tĂ€mĂ€ tapahtuu, ja mikĂ€ sinun tulemises ja maailman lopun merkki ollee?
4 Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: katsokaat, ettei kenkÀÀn teitÀ viettele.
5 SillÀ monta tulevat minun nimeeni, sanoen: minÀ olen Kristus! ja viettelevÀt monta.
6 Niin te saatte kuulla sotia ja sanomia sodista. Katsokaat, ettette peljÀsty; sillÀ kaikki nÀmÀt pitÀÀ tapahtuman, mutta ei vielÀ ole loppu.
7 SillÀ kansan pitÀÀ kansaa vastaan nouseman ja valtakunnan valtakuntaa vastaan, ja tulee ruttotauti ja nÀlkÀ ja maanjÀristys moneen paikkaan.
8 Mutta kaikki nÀmÀt ovat murhetten alku.
9 Silloin he ylönantavat teitÀ vaivaan ja tappavat teidÀt, ja te tulette vihattavaksi kaikilta pakanoilta minun nimeni tÀhden.
10 Ja silloin monta pahenevat, ja keskenÀnsÀ pettÀvÀt toinen toisensa, ja vihaavat toinen toistansa keskenÀnsÀ.
11 Ja monta vÀÀrÀÀ prophetaa nousevat ja viettelevÀt monta.
12 Ja ettÀ vÀÀryys saa vallan, niin rakkaus monessa kylmenee.
13 Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se tulee autuaaksi.
14 Ja tÀmÀ valtakunnan evankeliumi pitÀÀ saarnattaman kaikessa maailmassa, kaikille pakanoille todistukseksi; ja silloin tulee loppu.
15 Kuin te siis nÀette hÀvityksen kauhistuksen, josta sanottu on Daniel prophetan kautta, seisovan pyhÀssÀ siassa; (joka tÀmÀn lukee, hÀn ymmÀrtÀköön!)
16 Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille.
17 Ja joka katon pÀÀllÀ on, Àlköön astuko alas ottamaan jotakin huoneestansa.
18 Ja joka pellolla on, Àlköön palatko vaatteitansa ottamaan.
19 Voi raskaita ja imettÀvÀisiÀ niinÀ pÀivinÀ!
20 Mutta rukoilkaat, ettei teidÀn pakonne tapahtuisi talvella eikÀ sabbatina;
21 SillÀ silloin pitÀÀ suuren vaivan oleman, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta niin tÀhÀn asti, ei myös tule.
22 Ja ellei ne pÀivÀt olisi lyhennetyt, niin ei yksikÀÀn liha tulisi autuaaksi; mutta valittuin tÀhden pitÀÀ ne pÀivÀt lyhennettÀmÀn.
23 Silloin jos joku teille sanois: katso, tÀssÀ on Kristus taikka siellÀ! ÀlkÀÀt uskoko.
24 SillÀ vÀÀrÀt Kristukset ja vÀÀrÀt prophetat nousevat, ja tekevÀt suuria ihmeitÀ ja merkkejÀ: niin ettÀ myös, jos taitais tapahtua, valitutkin eksytettÀisiin.
25 Katso, minÀ olen teille sen ennen sanonut.
26 Jos he siis teille sanovat: katso, hÀn on korvessa! niin ÀlkÀÀt menkö ulos; katso, hÀn on kammiossa! ÀlkÀÀt uskoko.
27 SillÀ niinkuin pitkÀisen tuli leimahtaa idÀstÀ ja nÀkyy hamaan lÀnteen, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus.
28 SillÀ kussa raato on, siihen kotkat kokoontuvat.
29 Mutta kohta sen ajan vaivan jÀlkeen aurinko pimenee, ja kuu ei anna valoansa, ja tÀhden putoavat taivaasta, ja taivaan voimat pitÀÀ liikutettaman.
30 Ja silloin nÀkyy Ihmisen Pojan merkki taivaassa, ja silloin kaikki sukukunnat maassa parkuvat ja saavat nÀhdÀ Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvissÀ suurella voimalla ja kunnialla.
31 Ja hÀn lÀhettÀÀ enkelinsÀ suurella basunan ÀÀnellÀ, ja he kokoovat hÀnen valittunsa neljÀstÀ tuulesta, yhdestÀ taivasten ÀÀrestÀ niin toiseen.
32 Mutta oppikaat fikunapuusta vertaus: kuin sen oksa on tuores ja lehdet puhkeavat, niin te tiedÀtte suven lÀsnÀ olevan:
33 Niin myös te, kuin te nÀette nÀmÀt kaikki, tietÀkÀÀt, ettÀ se on lÀsnÀ, oven edessÀ.
34 Totisesti sanon minÀ teille: ei suinkaan tÀmÀn sukukunnan pidÀ hukkuman ennen kuin kaikki nÀmÀt tapahtuvat.
35 Taivas ja maa pitÀÀ hukkuman, mutta minun sanani ei pidÀ suinkaan hukkaantuman.
36 Vaan siitÀ pÀivÀstÀ ja hetkestÀ ei tiedÀ kenkÀÀn, ei taivaan enkelitkÀÀn, vaan minun IsÀni yksinÀnsÀ.
37 Mutta niinkuin Noan ajat olivat, niin pitÀÀ myös Ihmisen Pojan tulemus oleman.
38 SillÀ niinkuin he niinÀ pÀivinÀ vedenpaisumisen edellÀ olivat, söivÀt ja joivat, naivat ja huolivat, hamaan siihen pÀivÀÀn asti, jona Noa arkkiin sisÀlle meni,
39 Ja ei tietÀneet ennen kuin vedenpaisumus tuli, ja otti pois kaikki: niin pitÀÀ myös Ihmisen Pojan tulemus oleman.
40 Silloin on kaksi kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jÀtetÀÀn.
41 Kaksi jauhavat myllyssÀ: yksi otetaan ylös, ja toinen jÀtetÀÀn.
42 Valvokaat siis; sillÀ ette tiedÀ, millÀ hetkellÀ teidÀn Herranne on tuleva.
43 Mutta se tietÀkÀÀt: jos perheenisÀntÀ tietÀis, millÀ hetkellÀ varas on tuleva, kaiketi hÀn valvois, eikÀ sallisi kaivaa huonettansa.
44 SentÀhden olkaat te myös valmiit; sillÀ millÀ hetkellÀ ette luulekaan, tulee Ihmisen Poika.
45 Kuka siis on uskollinen ja toimellinen palvelia, jonka Herra pani perheensÀ pÀÀlle, antamaan heille ruokaa ajallansa?
46 Autuas on se palvelia, jonka Herra löytÀÀ niin tehneeksi, kuin hÀn tulee.
47 Totisesti sanon minÀ teille: hÀn panee hÀnen kaiken hyvyytensÀ pÀÀlle.
48 Mutta jos paha palvelia sanoo sydÀmessÀnsÀ: minun Herrani viipyy tulemasta;
49 Ja rupee pieksÀmÀÀn leipÀveljiÀnsÀ, niin myös syömÀÀn ja juomaan juomarien kanssa:
50 Niin sen palvelian Herra tulee sinÀ pÀivÀnÀ, jona ei hÀn luulekaan, ja sillÀ hetkellÀ, jolla ei hÀn tiedÀ.
51 Ja hÀn eroittaa hÀnen, ja antaa hÀnelle osan ulkokullattuin kanssa: siellÀ pitÀÀ oleman itku ja hammasten kiristys.

Johanneksen ilmestys 22 : 7
7 Katso, minÀ tulen nopiasti. Autuas on se, joka kÀtkee tÀmÀn kirjan prophetian sanat.

Hesekielin kirja 13 : 18
18 Ja sano: nÀin sanoo Herra, Herra: voi teitÀ, jotka ompelette ihmisille pehmityksiÀ kainalon alle, ja pÀÀnalasia sekÀ nuorille ettÀ vanhoille, kÀsittÀÀksenne sieluja. Kuin te nyt olette kÀsittÀneet minun kansani sielut, niin te lupaatte heille elÀmÀn;

Toinen kirje Timoteukselle 3 : 1 – 5
1 Mutta sen sinun pitÀÀ tietÀmÀn, ettÀ viimeisinÀ pÀivinÀ vaaralliset ajat lÀhenevÀt;
2 SillÀ ne ihmiset, jotka itsiÀnsÀ rakastavat, ahneet, kerskaajat, ylpiÀt, pilkkaajat, vanhemmillensa tottelemattomat, kiittÀmÀttömÀt, jumalattomat,
3 Haluttomat, sopimattomat, laittajat, irtaalliset, kiukkuiset, kateet,
4 PettÀjÀt, tuimat, paisuneet, jotka enemmin hekumaa kuin Jumalaa rakastavat,
5 Joilla on jumalinen meno olevinansa, mutta sen voiman he kieltÀvÀt pois. Karta siis senkaltaisia.

Viides Mooseksen kirja 18 : 9 – 12
9 Koskas tulet siihen maahan, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa, niin ÀlÀ opi tekemÀÀn sen kansan kauhistusten jÀlkeen.
10 Ei yksikÀÀn pidÀ sinun seassas löyttÀmÀn, joka poikansa eli tyttÀrensÀ kÀyttÀÀ tulessa, eli joka on ennustaja, pÀivÀn valitsija, tietÀjÀ, tahi velho,
11 Tahi lumooja, tahi noita, tahi merkkein tulkitsija, tahi joka kuolleita kysyy.
12 SillÀ joka senkaltaisia tekee, on Herralle kauhistus, ja senkaltaisten kauhistusten tÀhden ajaa Herra sinun Jumalas heidÀt ulos sinun edestÀs.

Evankeliumi Matteuksen mukaan 24 : 42
42 Valvokaat siis; sillÀ ette tiedÀ, millÀ hetkellÀ teidÀn Herranne on tuleva.

Johanneksen ilmestys 16 : 1 – 232

1 Ja minÀ kuulin suuren ÀÀnen templistÀ sanovan seitsemÀlle enkelille: menkÀÀt ja vuodattakaat Jumalan vihan maljat maan pÀÀlle!
2 Ja ensimÀinen meni ja vuodatti maljansa maan pÀÀlle: ja tuli paha ja hÀijy haava ihmisten pÀÀlle, joilla pedon merkki oli, ja niiden pÀÀlle, jotka sen kuvaa kumarsivat.
3 Ja toinen enkeli vuodatti maljansa mereen, ja se tuli niinkuin kuolleen veri, ja kaikki elÀvÀiset sielut kuolivat meressÀ.
4 Ja kolmas enkeli vuodatti maljansa virtoihin ja vesilÀhteisiin: ja se tuli vereksi.
5 Ja minÀ kuulin vetten enkelin sanovan: Herra, sinÀ olet vanhurskas, joka olet, ja joka oli, ja pyhÀ, ettÀs nÀmÀt tuomitsit;
6 SillÀ he ovat pyhÀin ja prophetain veren vuodattaneet, ja sinÀ annoit heille verta juoda; sillÀ he ovat sen ansainneet.
7 Ja minÀ kuulin toisen (enkelin) alttarilta sanovan: jaa, Herra kaikkivaltias Jumala, sinun tuomios ovat totiset ja oikiat.
8 Ja neljÀs enkeli vuodatti maljansa aurinkoon: ja sille annettiin ihmisiÀ vaivata helteellÀ tulen kautta.
9 Ja ihmiset tulivat palavaksi suuresta helteestÀ, ja pilkkasivat Jumalan nimeÀ, jolla niiden vitsausten pÀÀlle valta oli, ja ei tehneet parannusta antaaksensa hÀnelle kunniaa.
10 Ja viides enkeli vuodatti maljansa pedon istuimelle; ja hÀnen valtakuntansa tuli pimiÀksi, ja he pureskelivat kielensÀ rikki kivuillansa,
11 Ja pilkkasivat taivaan Jumalaa kipuinsa ja haavainsa tÀhden, ja ei tehneet parannusta töistÀnsÀ.
12 Ja kuudes enkeli vuodatti maljansa suuren virran Euphratin pÀÀlle: ja sen vesi kuivui, ettÀ tie olis valmistettu itÀisille kuninkaille.
13 Ja minÀ nÀin lohikÀrmeen suusta ja pedon suusta ja vÀÀrÀn prophetan suusta lÀhtevÀn kolme rietasta henkeÀ, sammakkoin muotoista;
14 SillÀ he ovat perkeleiden henget, jotka ihmeitÀ tekevÀt ja menevÀt maan ja koko maanpiirin kuningasten tykö, kokoomaan heitÀ sotaan suurena kaikkivaltiaan Jumalan pÀivÀnÀ.
15 Katso, minÀ tulen niinkuin varas: autuas on se, joka valvoo ja kÀtkee vaatteensa, ettei hÀn alasti kÀvisi, ettei hÀnen hÀpiÀÀnsÀ nÀhtÀisi.
16 Ja hÀn on koonnut heitÀ siihen siaan, jota kutsutaan Hebreaksi Armageddon.
17 Ja seitsemÀs enkeli vuodattaa maljansa ilmaan: ja taivaan templistÀ lÀksi suuri ÀÀni, istuimelta, joka sanoi: se on tapahtunut.
18 Ja ÀÀnet tulivat ja pitkÀiset ja leimaukset, ja suuri maanjÀristys tapahtui, jonka kaltaista ei ole ollut sitte kuin ihmiset tulivat maan pÀÀlle, senkaltainen suuri maanjÀristys.
19 Ja se suuri kaupunki tuli kolmeksi osaksi, ja pakanain kaupungit lankesivat; ja se suuri Babylon muistettiin Jumalan edessÀ, ettÀ hÀn antais hÀnelle juoma-astian hirmuisen vihansa viinasta;
20 Ja kaikki luodot pakenivat, ja ei vuoria löydetty;
21 Ja suuri rae niinkuin leiviskÀn paino lankesi alas taivaasta ihmisten pÀÀlle. Ja ihmiset pilkkasivat Jumalaa rakeen vitsauksen tÀhden, sillÀ sen vitsaus oli sangen suuri.

Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *