Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na positive attitude
Kirje filippilĂ€isille 2 : 1 – 30
1 Jos siis joku neuvo on teidÀn tykönÀnne Kristuksessa, jos joku rakkauden lohdutus, jos joku hengen osallisuus, jos joku sydÀmellinen rakkaus ja laupius,
2 Niin tÀyttÀkÀÀt minun iloni, ettÀ teillÀ olis yksi mieli, yhtÀlÀinen rakkaus, ja te olisitte yksimieliset ja yhtÀpitÀvÀiset.
3 ĂlkÀÀt tehkö mitÀÀn riidan eli turhan kunnian kautta, vaan nöyryydessĂ€ pitĂ€in toinen toisensa parempana kuin itsensĂ€.
4 Ja ÀlkÀÀn jokainen omaa parastansa katsoko, vaan myös toisen parasta.
5 Kullakin olkoon se ajatus, joka Kristuksella Jesuksella oli,
6 Joka, vaikka hÀn oli Jumalan muodossa, ei lukenut saaliiksi Jumalan kaltainen olla,
7 Vaan alensi itsensÀ, otti orjan muodon pÀÀllensÀ ja tuli muiden ihmisten vertaiseksi,
8 Ja löydettiin menoissa niinkuin ihminen, nöyryytti itsensÀ ja oli kuolemaan saakka kuuliainen, ja ristin kuolemaan asti.
9 SentÀhden on Jumala hÀnen myös korottanut ja antanut hÀnelle nimen, joka kaikkia nimiÀ suurin on:
10 EttÀ Jesuksen nimeen pitÀÀ kaikki polvet heitÀnsÀ kumartaman, jotka taivaassa ja maan pÀÀllÀ ja maan alla ovat,
11 Ja kaikki kielet pitÀÀ tunnustaman, ettÀ Jesus Kristus on Herra, IsÀn Jumalan kunniaksi.
12 SentÀhden, minun rakkaani, niinkuin te aina olette kuuliaiset olleet, (ei ainoastansa minun lÀsnÀollessani, mutta nyt paljoa enemmin minun poissa-ollessani), laittakaat pelvolla ja vapistuksella, ettÀ te autuaaksi tulisitte.
13 SillÀ Jumala vaikuttaa teissÀ sekÀ tahdon ettÀ toimituksen, hyvÀn suosionsa jÀlkeen.
14 TehkÀÀt kaikki napisematta ja kamppailematta.
15 EttÀ te olisitte laittamattomat ja yksivakaiset, nuhteettomat Jumalan lapset pahanilkisen ja nurjan sukukunnan keskellÀ, joiden seassa te paistakaat niinkuin kynttilÀt maailmassa,
16 EttÀ te elÀmÀn sanassa pysytte, minulle Kristuksen pÀivÀnÀ kerskaamiseksi, etten minÀ hukkaan juossut olisi eli turhaan työtÀ tehnyt.
17 Ja jos minÀ uhrattaisiin teidÀn uhrin ja uskon palveluksenne tÀhden, niin minÀ iloitsen ja riemuitsen kaikkein teidÀn kanssanne.
18 SentÀhden tekin minun kanssani iloitkaat ja riemuitkaat.
19 Mutta minÀ toivon Herrassa Jesuksessa, ettÀ minÀ pian Timoteuksen teidÀn tykönne lÀhetÀn, ettÀ minÀkin ihastuisin, kuin minÀ tietÀÀ saan, kuinka teidÀn tilanne on.
20 SillÀ ei minulla ole ketÀÀn, jolla yksi mieli minun kanssani on ja joka niin visusti murheen teistÀ pitÀÀ.
21 SillÀ he etsivÀt kaikki omaansa ja ei niitÀ mitkÀ Jesuksen Kristuksen ovat.
22 Mutta te tiedÀtte hÀnen koettelemuksensa; sillÀ niinkuin lapsi isÀnsÀ kanssa on, niin on hÀn minun kanssani evankeliumissa palvellut.
23 TÀmÀn siis minÀ toivon lÀhettÀvÀni, kuin minÀ olen asiani toimittanut.
24 Mutta minÀ uskallan Herran pÀÀlle, ettÀ minÀ itsekin olen pian tuleva.
25 Vaan minÀ olen nÀhnyt tarpeelliseksi teidÀn tykönne lÀhettÀÀ veljeÀ Epaphroditusta, joka minun virkaveljeni ja sotakumppanini ja teidÀn myös apostolinne on, joka minua myös tarpeessani autti;
26 SillÀ hÀn ikÀvöitsi kaikkia teitÀ, ja oli kovin suruissansa, ettÀ te hÀnen sairaaksi kuulleet olitte.
27 Ja tosin hÀn oli jo kuoleman kielissÀ; mutta Jumala armahti hÀnen pÀÀllensÀ, ja ei ainoastaan hÀnen, vaan myös minun pÀÀlleni, etten minÀ murhetta murheen pÀÀlle olisi saanut.
28 SentÀhden olen minÀ hÀnen sitÀ pikemmin lÀhettÀnyt, ettÀ te taas hÀnen saisitte nÀhdÀ ja iloitsisitte, ja minulla myös vÀhempi murhetta olis.
29 Niin ottakaat hÀntÀ Herrassa vastaan kaikella ilolla ja pitÀkÀÀt senkaltaiset kunniassa;
30 SillÀ Kristuksen työn tÀhden oli hÀn niin kuolemaa lÀhestynyt, ettei hÀn hengestÀnsÀ totellut, ettÀ hÀn olis minua teidÀn puolestanne palvellut.
Evankeliumi Matteuksen mukaan 6 : 33
33 Vaan etsikÀÀt ensin Jumalan valtakuntaa ja hÀnen vanhurskauttansa, ja niin kaikki nÀmÀt teille annetaan.
Jesajan kirja 40 : 8
8 Ruoho kuivettuu ja kukkanen lakastuu; mutta meidÀn Jumalamme sana pysyy ijankaikkisesti.
Psalmien kirja 45 : 7
7 SinÀ rakastit vanhurskautta, ja vihasit jumalatointa menoa: sentÀhden, oi Jumala, on sinun Jumalas voidellut sinua ilo-öljyllÀ enempi kuin sinun osaveljes.
EnsimmÀinen Pietarin kirje 3 : 13
13 Ja kuka on, joka taitaa teitÀ vahingoittaa, jos te hyvÀÀ pyydÀtte?
Kirje roomalaisille 5 : 1 – 21
1 EttÀ me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillÀ on rauha Jumalan kanssa meidÀn Herran Jesuksen Kristuksen kautta,
2 Jonka kautta myös meillÀ oli tykökÀymys uskossa tÀhÀn armoon, jossa me seisomme ja kerskaamme Jumalan kunnian toivosta.
3 Mutta ei ainoasti siitÀ, vaan me kerskaamme myös vaivoissa; sillÀ me tiedÀmme, ettÀ vaiva saattaa kÀrsivÀllisyyden,
4 Mutta kÀrsivÀllisyys koettelemuksen, koettelemus toivon.
5 Mutta toivo ei anna hÀpiÀÀn tulla, ettÀ Jumalan rakkaus on vuodatettu meidÀn sydÀmiimme PyhÀn Hengen kautta, joka meille annettu on.
6 SillÀ Kristus, kuin me vielÀ heikot olimme, on ajallansa jumalattomain edestÀ kuollut.
7 Tuskalla nyt joku kuolis vanhurskaan edestÀ, ehkÀ hyvÀn edestÀ mitÀmaks joku tohtis kuolla.
8 Mutta Jumala ylistÀÀ rakkauttansa meidÀn kohtaamme, ettÀ kuin me vielÀ syntiset olimme, on Kristus meidÀn edestÀmme kuollut.
9 Niin me siis paljoa enemmin varjellaan hÀnen kauttansa vihan edestÀ, ettÀ me nyt hÀnen verensÀ kautta vanhurskaiksi tulleet olemme.
10 SillÀ jos me Jumalan kanssa olimme sovitetut hÀnen Poikansa kuoleman kautta, kuin me vielÀ hÀnen vihollisensa olimme, paljoa ennemmin me autuaiksi tulemme hÀnen elÀmÀnsÀ kautta, ettÀ me sovitetut olemme.
11 Mutta ei ainoasti siitÀ, vaan me kerskaamme myös Jumalasta, meidÀn Herran Jesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta me nyt olemme sovinnon saaneet.
12 SentÀhden, niinkuin yhden ihmisen kautta on synti maailmaan tullut ja synnin kautta kuolema, niin on kuolema tullut kaikkein ihmisten pÀÀlle, ettÀ kaikki ovat syntiÀ tehneet.
13 SillÀ lakiin asti oli synti maailmassa; mutta kussa ei lakia ole, ei siellÀ syntiÀ lueta.
14 Vaan kuolema vallitsi Adamista Mosekseen asti niitÀkin, jotka ei syntiÀ tehneet olleet senkaltaisella ylitsekÀymisellÀ kuin Adam, joka on sen esikuva, joka jÀlkeen tuleva oli.
15 Mutta ei niin lahjan kanssa ole kuin synnin; sillÀ jos monta ovat sen yhden synnin tÀhden kuolleet, niin on paljoa enemmin Jumalan armo ja lahja sen yhden ihmisen Jesuksen Kristuksen armossa monen pÀÀlle runsaasti tullut.
16 Ja ei niinkuin (se tuli) yhden kautta, joka syntiÀ teki, niin myös lahja; sillÀ tuomio on tosin yhdestÀ kadotukseen, mutta lahja monesta synnistÀ vanhurskauteen.
17 SillÀ jos kuolema on yhden synnin tÀhden vallinnut sen yhden kautta, paljoa enemmin ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan yltÀkyllÀisyyden, pitÀÀ vallitsemassa elÀmÀssÀ yhden Jesuksen Kristuksen kautta.
18 Niinkuin siis yhden synnin kautta on kadotus tullut kaikkein ihmisten pÀÀlle, niin on myös yhden vanhurskauden kautta elÀmÀn vanhurskaus tullut kaikkein ihmisten pÀÀlle.
19 SillÀ niinkuin yhden ihmisen kuulemattomuuden tÀhden monta ovat syntisiksi tulleet, niin myös monta tulevat yhden kuuliaisuuden tÀhden vanhurskaiksi.
20 Mutta laki on myös tÀhÀn tullut, ettÀ synti suuremmaksi tuttaisiin; mutta kussa synti on suureksi tuttu, siinÀ on armo ylönpalttiseksi tuttu:
21 EttÀ niinkuin synti on vallinnut kuolemaan, niin myös armo on vallitseva vanhurskauden kautta ijankaikkiseen elÀmÀÀn, Jesuksen Kristuksen meidÀn Herramme kautta.
Kirje efesolaisille 2 : 8 – 9
8 SillÀ armosta te olette autuaiksi tulleet, uskon kautta, ja ette itse teissÀnne: Jumalan lahja se on:
9 Ei töistÀ, ettei yksikÀÀn kerskaisi.
Kirje roomalaisille 6 : 14
14 SillÀ ei synnin pidÀ teitÀ vallitseman, ettette ole lain, vaan armon alla.
Kirje heprealaisille 13 : 8
8 Jesus Kristus sama eilen ja tÀnÀpÀnÀ ja myös ijankaikkisesti.
Kirje galatalaisille 2 : 15 – 1
Kirje efesolaisille 4 : 4 – 6
4 Yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin tekin olette teidÀn kutsumisessanne yhdenkaltaiseen toivoon kutsutut,
5 Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste,
6 Yksi Jumala ja kaikkein IsÀ, joka kaikkein pÀÀllÀ on, ja kaikkein kautta, ja teissÀ kaikissa.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 16 : 32
32 Katso, aika tulee, ja nyt tuli, ettÀ te jokainen hajoitetaan omillensa, ja minun te yksinÀni jÀtÀtte. En minÀ kuitenkaan yksinÀni ole, sillÀ IsÀ on minun kanssani.
Kirje efesolaisille 4 : 11 – 16
11 Ja hÀn on pannut muutamat apostoleiksi, muutamat prophetaiksi, muutamat evankelistaiksi, muutamat paimeniksi ja opettajiksi.
12 PyhÀin tÀydellisyyteen, palveluksen työhön ja Kristuksen ruumiin rakennukseen,
13 Siihenasti kuin me kaikki tulemme uskon ja Jumalan Pojan tuntemisen yhteydessÀ tÀydeksi mieheksi, Kristuksen tÀydellisen varren mitan jÀlkeen:
14 Ettemme silleen lapset olisi, jotka horjuisimme ja kaikkinaisilta opetuksen tuulilta vieteltÀisiin, ihmisten koiruuden ja kavaluuden kautta, jolla he meitÀ kÀyvÀt ympÀri, saadaksensa pettÀÀ;
15 Mutta olkaamme toimelliset rakkaudessa ja kasvakaamme kaikissa, hÀnessÀ, joka pÀÀ on, Kristus,
16 Josta koko ruumis on koottu ja yhteen liitetty, kaiken yhdistyksen kautta, joka siihen lisÀÀntyy, sen vaikutuksen ja mÀÀrÀn jÀlkeen, joka kullakin jÀsenellÀ on, siitÀ kasvaa ruumis omaksi rakennukseksensa rakkaudessa.
Kirje galatalaisille 3 : 28
28 Ei ole tÀssÀ Juudalainen eli GrekilÀinen, ei orja eli vapaa, ei mies eli vaimo; sillÀ te olette kaikki yksi Kristuksessa Jesuksessa.
Kirje roomalaisille 1 : 2
2 (Jonka hÀn on ennen prophetainsa kautta pyhissÀ Raamatuissa luvannut,)
Leave a Reply