Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na Pit
Toinen Samuelin kirja 23 : 20
20 Ja Benaja Jojadan poika, kuuluisan miehen poika suurista töistÀnsÀ Kabselista löi kaksi Moabin vÀkevÀÀ niinkuin jalopeuraa, ja hÀn meni alas ja löi yhden jalopeuran kaivon tykönÀ lumen aikana. 1 Aika K. 11: 22.
Psalmien kirja 7 : 16
16 (H 7:17) HÀnen onnettomuutensa pitÀÀ hÀnen pÀÀnsÀ pÀÀlle tuleman, ja hÀnen vÀÀryytensÀ pitÀÀ hÀnen pÀÀnsÀ laelle lankeeman.
Psalmien kirja 40 : 2
2 Ja hÀn veti minun ylös hirmuisesta haudasta ja sontaisesta loasta, ja asetti minun jalkani kalliolle, ja hallitsi minun kÀymiseni.
Psalmien kirja 57 : 6
6 Verkon he virittivÀt minun kÀymiseni eteen, ja minun sieluni vÀltti: kuopan he kaivoivat minun eteeni, ja siihen he itse lankesivat, Sela!
Psalmien kirja 69 : 15
15 Ettei vuo minua upottaisi ja syvyydet minua lainoaisi, eikÀ kaivon suu suljettaisi minun pÀÀlleni.
Psalmien kirja 119 : 85
85 YlpiÀt minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perÀÀn.
Sananlaskujen kirja 23 : 27
27 SillÀ portto on syvÀ kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
Sananlaskujen kirja 26 : 27
27 Joka kuopan kaivaa, hÀn lankee siihen, ja joka kiven vierittÀÀ, se kierittÀÀ sen itse pÀÀllensÀ.
Sananlaskujen kirja 28 : 10
10 Joka jumaliset saattaa vÀÀrÀlle tielle, hÀn lankee omaan kuoppaansa; mutta hurskaat perivÀt hyvyyden.
Saarnaajan kirja 10 : 8
8 Joka kuopan kaivaa, se siihen putoaa; joka muuria purkaa, sitÀ puree kÀÀrme.
Jeremiah 48 : 44
44 Joka pÀÀsee pelvosta, sen pitÀÀ putooman luolaan, ja joka luolasta pÀÀsee, se pitÀÀ paulalla saataman. Silloin minÀ tahdon antaa Moabin pÀÀlle tulla hÀnen rangaistuksensa vuoden, sanoo Herra.
Johanneksen ilmestys 9 : 2
2 Ja hÀn avasi syvyyden kaivon, ja kaivon savu kÀvi ylös niinkuin suuren pÀtsin savu, ja aurinko ja ilma pimisi kaivon savusta.
Johanneksen ilmestys 9 : 11
11 Ja heidÀn kuninkaansa on syvyyden enkeli, jonka nimi Hebrean kielellÀ on Abaddon, ja Grekan kielellÀ on hÀnen nimensÀ Apollyon.
Johanneksen ilmestys 11 : 7
7 Ja koska he todistuksensa lopettaneet ovat, niin peto, joka astui ylös syvyydestÀ, on heidÀn kanssansa sotiva, ja heitÀ voittava ja tappava heidÀt.
Johanneksen ilmestys 17 : 8
8 Peto, jonkas nÀit, on ollut ja ei ole, ja se on syvyydestÀ tuleva ylös ja on kadotukseen menevÀ: ja ne, jotka maan pÀÀllÀ asuvat, (joidenka nimet ei ole elÀmÀn kirjassa maailman alusta kirjoitetut,) ihmettelevÀt, kuin he nÀkevÀt pedon, joka oli ja ei ole, vaikka hÀn kuitenkin on.
Johanneksen ilmestys 20 : 1
1 Ja minÀ nÀin enkelin astuvan alas taivaasta, jolla oli syvyyden avain ja suuri kahle hÀnen kÀdessÀnsÀ.
Johanneksen ilmestys 20 : 3
3 Ja heitti hÀnen syvyyteen, ja sulki hÀnen, ja lukitsi pÀÀltÀ, ettei hÀnen enempi pitÀisi pakanoita viettelemÀn, siihenasti kuin tuhannen vuotta kuluu; ja sitte pitÀÀ hÀn vÀhÀksi hetkeksi pÀÀstettÀmÀn.
Leave a Reply