Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na offence
Jaakobin kirje 1 : 12
12 Autuas on se mies, joka kiusauksen kÀrsii; sillÀ koska hÀn koeteltu on, niin hÀnen pitÀÀ elÀmÀn kruunun saaman, jonka Herra niille luvannut on, jotka hÀntÀ rakastavat.
Kirje roomalaisille 16 : 17
17 Mutta minÀ neuvon teitÀ, rakkaat veljet, ettÀ te kavahtaisitte eripuraisuuden ja pahennuksen matkaan saattajia sitÀ oppia vastaan, jonka te oppineet olette: ja vÀlttÀkÀÀt niitÀ.
Kirje roomalaisille 16 : 17 – 18
17 Mutta minÀ neuvon teitÀ, rakkaat veljet, ettÀ te kavahtaisitte eripuraisuuden ja pahennuksen matkaan saattajia sitÀ oppia vastaan, jonka te oppineet olette: ja vÀlttÀkÀÀt niitÀ.
18 SillÀ ei senkaltaiset Herraa Jesusta Kristusta palvele, vaan omaa vatsaansa ja viettelevÀt makeilla puheillansa ja liehakoitsemisellansa yksinkertaisten sydÀmet.
EnsimmÀinen Johanneksen kirje 4 : 1
1 Te rakkaimmat! ÀlkÀÀt jokaista henkeÀ uskoko, vaan koetelkaat henget, josko he Jumalasta ovat; sillÀ monta vÀÀrÀÀ prophetaa ovat tulleet maailmaan.
Toinen Johanneksen kirje 1 : 10 – 11
10 Jos joku tulee teidÀn tykönne ja ei tuo tÀtÀ opetusta kanssansa, niin ÀlkÀÀt hÀntÀ huoneeseen ottako, ÀlkÀÀt myös hÀntÀ tervehtikö.
11 SillÀ joka hÀntÀ tervehtii, hÀn on osallinen hÀnen pahoista töistÀnsÀ.
Sananlaskujen kirja 6 : 16 – 19
16 Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemÀÀ kauhistuu hÀnen sielunsa:
17 YlpiÀt silmÀt, petollinen kieli, kÀdet, jotka vuodattavat viatonta verta;
18 SydÀn, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;
19 VÀÀrÀ todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten vÀlille.
Toinen kirje Timoteukselle 3 : 5
5 Joilla on jumalinen meno olevinansa, mutta sen voiman he kieltÀvÀt pois. Karta siis senkaltaisia.
Toinen kirje Timoteukselle 3 : 16
16 SillÀ kaikkinainen kirjoitus on Jumalalta annettu, ja tarpeellinen opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kuritukseksi, joka on vanhurskaudessa:
Kirje galatalaisille 6 : 1
1 Rakkaat veljet! jos ihminen osaa johonkuhun vikaan tulla, niin te, jotka hengelliset olette, ojentakaat senkaltaista siveyden hengessÀ: ja katso itsiÀs, ettes sinÀ myös kiusattaisi.
Kirje galatalaisille 1 : 1 – 24
1 Paavali, apostoli, (ei ihmisiltÀ eikÀ ihmisten kautta, vaan Jesuksen Kristuksen kautta ja IsÀn Jumalan, joka hÀnen kuolleista herÀttÀnyt on,)
2 Ja kaikki veljet, jotka minun kanssani ovat, Galatian seurakunnille:
3 Armo olkoon teille ja rauha IsÀltÀ Jumalalta ja meidÀn Herralta Jesukselta Kristukselta!
4 Joka itsensÀ meidÀn synteimme edestÀ antanut on, ettÀ hÀn meitÀ vapahtais tÀstÀ nykyisestÀ pahasta maailmasta, Jumalan ja meidÀn IsÀmme tahdon jÀlkeen,
5 Jolle olkoon kiitos ijankaikkisesta ijankaikkiseen, amen!
6 MinÀ ihmettelen, ettÀ te niin pian annatte teitÀnne kÀÀntÀÀ pois siitÀ, joka teitÀ Kristuksen armoon kutsunut on, toiseen evankeliumiin,
7 Joka ei muuta ole, vaan ettÀ muutamat eksyttÀvÀt teitÀ ja tahtovat Kristuksen evankeliumia toisin kÀÀntÀÀ.
8 Mutta ehkÀ me taikka joku enkeli taivaasta saarnais teille toisin evankeliumia, kuin me olemme teille saarnanneet, se olkoon kirottu!
9 Niinkuin me ennen sanoimme, niin minÀ vielÀ sanon: jos joku teille toisin saarnaa evankeliumia, kuin te ottaneet olette, olkoon kirottu!
10 Saarnaanko minÀ nyt ihmisten eli Jumalan mielen jÀlkeen? eli pyydÀnkö minÀ ihmiselle kelvata? SillÀ jos minÀ tÀhÀn asti olisin tahtonut ihmisille kelvata, niin en minÀ olisi Kristuksen palvelia.
11 Mutta minÀ teen teille tiettÀvÀksi, rakkaat veljet, ettei se evankeliumi, joka minulta saarnattu on, ole ihmisen jÀlkeen.
12 SillÀ en minÀ ole sitÀ ihmiseltÀ saanut enkÀ oppinut, vaan Jesuksen Kristuksen ilmoituksesta.
13 SillÀ te olette kuulleet minun muinaisen olentoni Juudalaisten tavoissa, kuinka ylönpalttisesti minÀ Jumalan seurakuntaa vainosin ja hÀvitin sitÀ,
14 Ja menestyin Juudalaisten menoissa, ylitse monen minun vertaiseni minun suvussani, ja olin ylen kiivas isÀin sÀÀtyin tÀhden.
15 Mutta koska Jumala tahtoi, joka minun oli eroittanut Àitini kohdusta, ja armonsa kautta kutsui,
16 EttÀ hÀn Poikansa minun kauttani ilmoittais, ja minÀ julistaisin hÀnen evakeliumin kautta pakanain seassa, niin en minÀ ensinkÀÀn lihan ja veren kautta tutkinut,
17 En myös Jerusalemiin niiden tykö palannut, jotka ennen minua apostolit olivat; vaan menin pois Arabiaan ja palasin jÀllensÀ Damaskuun.
18 Sitte kolmen vuoden perÀstÀ tulin minÀ Jerusalemiin Pietaria oppimaan ja olin hÀnen kanssansa viisitoistakymmentÀ pÀivÀÀ.
19 Mutta en minÀ muita apostoleita yhtÀÀn nÀhnyt paitsi Jakobia, Herran veljeÀ.
20 Mutta sen, mitÀ minÀ teille kirjoitan, katso, Jumala tietÀÀ, etten minÀ valehtele.
21 Sitte tulin minÀ Syrian ja Kilikian maakuntiin.
22 Ja minÀ olin tuntematoin kasvoista niille Juudean seurakunnille, jotka olivat Kristuksessa.
23 Mutta he olivat ainoastaan kuulleet, ettÀ se, joka meitÀ muinen vainosi, hÀn saarnaa nyt uskoa, jota hÀn muinen hÀvitti,
24 Ja kiittivÀt minun tÀhteni Jumalaa.
EnsimmĂ€inen kirje korinttilaisille 13 : 1 – 13
1 Jos minÀ ihmisten ja enkelein kielillÀ puhuisin, ja ei minulla olisi rakkautta, niin minÀ olisin kuin helisevÀ vaski tai kilisevÀ kulkuinen.
2 Ja jos minÀ propheteerata taitaisin, ja kaikki salaisuudet tietÀisin ja kaiken tiedon, ja minulla olis kaikki usko, niin ettÀ minÀ vuoret siirtÀisin, ja ei olisi minulla rakkautta, niin en minÀ mitÀÀn olisi.
3 Ja jos minÀ kaiken tavarani kuluttaisin köyhÀin ravinnoksi, ja jos minÀ antaisin ruumiini poltettaa, ja ei olisi minulla rakkautta, niin ei se olisi minulle mitÀÀn hyödyllinen.
4 Rakkaus on kÀrsivÀllinen ja laupias. Ei rakkaus kadehdi, ei rakkaus ole tyly, ei hÀn paisu:
5 Ei hÀn kÀytÀ itsiÀnsÀ sopimattomasti, ei omaansa etsi, ei hÀn vihaan syty, ei hÀn pahaa ajattele,
6 Ei hÀn vÀÀryydestÀ iloitse, mutta hÀn iloitsee totuudesta:
7 Kaikki hÀn peittÀÀ, kaikki hÀn uskoo, kaikki hÀn toivoo, kaikki hÀn kÀrsii.
8 Ei rakkaus koskaan vÀsy; vaikka prophetiat lakkaavat, ja kielet vaikenevat, ja tieto katoo.
9 SillÀ me ymmÀrrÀmme puolittain, ja propheteeraamme puolittain.
10 Mutta kuin tÀydellinen tulee, sitte vajaa lakkaa.
11 Kuin minÀ olin lapsi, niin minÀ puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja ajattelin kuin lapsi; mutta sitte kuin minÀ mieheksi tulin, niin minÀ hylkÀsin lapselliset.
12 SillÀ nyt me nÀemme niinkuin peilistÀ tapauksessa, mutta silloin kasvoista kasvoihin: nyt minÀ tunnen puolittain, vaan silloin minÀ tunnen niiinkuin minÀ tuttu olen.
13 Mutta nyt pysyvÀt usko, toivo, rakkaus, nÀmÀt kolme; vaan rakkaus on suurin niistÀ.
EnsimmĂ€inen kirje Timoteukselle 6 : 3 – 5
3 Jos joku toisin opettaa, ja ei pysy meidÀn Herran Jesuksen Kristuksen terveellisissÀ sanoissa ja siinÀ opissa, joka jumalisuudesta on,
4 HÀn on paisunut ja ei taida mitÀÀn, vaan on sairas kysymyksissÀ ja sanain kilvoituksissa, joista kateus, riita, hÀvÀistys ja pahat luulot tulevat,
5 HÀijyt kamppaukset niiden ihmisten seassa, jotka mielessÀnsÀ riivatut ovat, ja joilta totuus otettu pois on, jotka jumalisuuden voitoksi luulevat. Eroita sinus senkaltaisista.
Toinen kirje Timoteukselle 4 : 2
2 Saarnaa sanaa, pidÀ pÀÀlle sekÀ hyvÀllÀ ettÀ sopimattomalla ajalla, rankaise, nuhtele, neuvo kaikella siveydellÀ ja opetuksella;
Leave a Reply