Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na non believers
Toinen Johanneksen kirje 1 : 9 – 11
9 Jokainen, joka harhaelee ja ei pysy Kristuksen opissa, ei hÀnellÀ ole Jumalaa: joka pysyy Kristuksen opissa, hÀnellÀ on sekÀ IsÀ ettÀ Poika.
10 Jos joku tulee teidÀn tykönne ja ei tuo tÀtÀ opetusta kanssansa, niin ÀlkÀÀt hÀntÀ huoneeseen ottako, ÀlkÀÀt myös hÀntÀ tervehtikö.
11 SillÀ joka hÀntÀ tervehtii, hÀn on osallinen hÀnen pahoista töistÀnsÀ.
Toinen kirje korinttilaisille 6 : 14
14 ĂlkÀÀt vetĂ€kö ijestĂ€ epĂ€uskoisten kanssa; sillĂ€ mitĂ€ oikeuden on vÀÀryyden kanssa tekemistĂ€? eli mitĂ€ osallisuutta on valkeudella pimeyden kanssa?
EnsimmÀinen kirje korinttilaisille 15 : 33
33 ĂlkÀÀt antako pettÀÀ teitĂ€nne: pahat jaaritukset turmelevat hyvĂ€t tavat.
EnsimmĂ€inen kirje korinttilaisille 7 : 13 – 14
13 Ja jos jollakin vaimolla on uskotoin mies, ja hÀn tahtoo sen kanssa asua, Àlköön hÀntÀ itsestÀnsÀ eroittako.
14 SillÀ uskotoin mies on vaimonsa kautta pyhitetty, ja uskotoin vaimo on pyhitetty miehensÀ kautta: Muutoin olisivat teidÀn lapsenne saastaiset, vaan nyt ne ovat pyhitetyt.
EnsimmĂ€inen kirje korinttilaisille 5 : 9 – 13
9 MinÀ olen teille lÀhetyskirjassa kirjoittanut, ettei teidÀn pitÀisi sekaantuman huorintekiÀin kanssa.
10 Ja ei kaiketi tÀmÀn maailman huorintekiÀin kanssa, eli ahneitten, eli raateliain, eli epÀjumalain palveliain; sillÀ niin tulis teidÀn maailmasta paeta pois.
11 Mutta nyt minÀ olen kirjoittanut, ettei teidÀn pidÀ heihin sekaantuman, jos joku, joka veljeksi kutsutaan, olis huorintekiÀ, taikka ahne, eli epÀjumalain palvelia, taikka pilkkaaja, eli juomari, taikka raatelia; ÀlkÀÀt senkaltaisen kanssa syökö;
12 SillÀ mitÀ minun tulee tuomita niitÀ, jotka ulkona ovat? Ettekö te niitÀ tuomitse, jotka sisÀllÀ ovat?
13 Mutta Jumala ne tuomitsee, jotka ulkona ovat. Ajakaat itsekin paha pois tyköÀnne.
Toinen aikakirja 15 : 12 – 13
12 Ja He tekivÀt liiton, ettÀ heidÀn piti etsimÀn Herraa, isÀinsÀ Jumalaa, kaikesta sydÀmestÀnsÀ ja kaikesta sielustansa.
13 Ja kuka ikÀnÀ ei tahtonut etsiÀ Herraa Israelin Jumalaa, hÀnen piti kuoleman: pienen ja suuren, miehen ja vaimon.
Evankeliumi Matteuksen mukaan 7 : 21 – 23
21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra! pidÀ tuleman taivaan valtakuntaan; mutta joka tekee minun isÀni tahdon, joka on taivaissa.
22 Moni sanoo minulle sinÀ pÀivÀnÀ: Herra, Herra! emmekö me sinun nimes kautta ennustaneet, ja sinun nimellÀs ajaneet ulos perkeleitÀ, ja ole sinun nimes kautta monta vÀkevÀÀ työtÀ tehneet?
23 Ja silloin minÀ tunnustan, en minÀ teitÀ ikÀnÀ tuntenut: menkÀÀt pois minun tyköÀni, te vÀÀrintekiÀt.
Toinen kirje korinttilaisille 4 : 4
4 Joissa tÀmÀn maailman jumala on uskottomain taidot soaissut, ettei evenkeliumin paiste heille pitÀisi Kristuksen kirkkaudesta valistaman, joka on Jumalan kuva.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 3 : 16
16 SillÀ niin on Jumala maailmaa rakastanut, ettÀ hÀn antoi ainoan Poikansa, ettÀ jokainen, joka uskoo hÀnen pÀÀllensÀ, ei pidÀ hukkuman, mutta ijankaikkisen elÀmÀn saaman.
EnsimmĂ€inen kirje korinttilaisille 7 : 12 – 24
12 Vaan muille sanon minÀ ja ei Herra: jos jollakin veljellÀ on uskotoin vaimo, ja se mielistyy hÀnen kanssansa asumaan, Àlköön sitÀ itsestÀnsÀ eroittako.
13 Ja jos jollakin vaimolla on uskotoin mies, ja hÀn tahtoo sen kanssa asua, Àlköön hÀntÀ itsestÀnsÀ eroittako.
14 SillÀ uskotoin mies on vaimonsa kautta pyhitetty, ja uskotoin vaimo on pyhitetty miehensÀ kautta: Muutoin olisivat teidÀn lapsenne saastaiset, vaan nyt ne ovat pyhitetyt.
15 Mutta jos uskotoin itsensÀ eroittaa, niin olkoot eroitetut. EipÀ veli taikka sisar ole sidottu orjuuteen senmuotoisissa menoissa; mutta rauhassa on Jumala meitÀ kutsunut.
16 SillÀ kuinkas tiedÀt, vaimo, jos sinÀ miehes taidat autuaaksi saattaa? Eli sinÀ mies, kuinkas tiedÀt, jos sinÀ taidat vaimos autuaaksi saattaa?
17 Kuitenkin niinkuin Jumala kullekin on jakanut: jokainen niin vaeltakaan, kuin Herra on hÀnen kutsunut: ja niin minÀkin kaikissa seurakunnissa sÀÀdÀn.
18 Jos joku ympÀrileikattu on kutsuttu, ÀlkÀÀn se esinahkaa pyytÀkö: jos joku on esinahasta kutsuttu, ÀlkÀÀn se antako itsiÀnsÀ ympÀrileikata.
19 YmpÀrileikkaus ei ole mitÀÀn, eikÀ esinahka mitÀÀn ole, vaan Jumalan kÀskyin pitÀmys.
20 Jokainen pysyköön siinÀ kutsumisessa, johonka hÀn kutsuttu on.
21 Jos sinÀ olet orjaksi kutsuttu, ÀlÀ sitÀ murehdi: kuitenkin jos sinÀ taidat vapaaksi tulla, miin nautitse sitÀ paremmin.
22 SillÀ joka orjaksi on Herrassa kutsuttu, se on Herran vapaa: niin myös joka vapaaksi on kutsuttu, hÀn on Kristuksen orja.
23 Te olette kalliisti ostetut! ÀlkÀÀt ihmisten orjat olko!
24 Itsekukin, rakkaat veljet, jossa hÀn kutsuttu on, olkaan siinÀ Jumalan tykönÀ.
EnsimmÀinen kirje korinttilaisille 7 : 12
12 Vaan muille sanon minÀ ja ei Herra: jos jollakin veljellÀ on uskotoin vaimo, ja se mielistyy hÀnen kanssansa asumaan, Àlköön sitÀ itsestÀnsÀ eroittako.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 9 : 30 – 33
30 Niin ihminen vastasi ja sanoi heille: se on tosin ihmeellinen, ettette tiedÀ, kusta hÀn on, ja kuitenkin hÀn avasi minun silmÀni.
31 Mutta me tiedÀmme, ettei Jumala kuule syntisiÀ; vaan joka on Jumalan palvelia ja tekee hÀnen tahtonsa, sitÀ hÀn kuulee.
32 Ei ole maailman alusta kuultu, ettÀ joku on sen silmÀt avannut, joka sokiana syntynyt on.
33 Ellei hÀn olisi Jumalasta, niin ei hÀn taitaisi mitÀÀn tehdÀ.
Jaakobin kirje 1 : 22 – 25
22 Mutta olkaat myös sanantekiÀt ja ei ainoastaan kuuliat, pettÀin teitÀnne.
23 SillÀ jos joku on sanan kuulia ja ei tekiÀ, hÀn on sen miehen kaltainen, joka ruumiillisen kasvonsa peilissÀ kurkistelee,
24 Ja sittekuin hÀn itsensÀ kurkistellut on, niin hÀn menee pois ja unohtaa kohta, millinen hÀn oli.
25 Mutta joka katsoo vapauden tÀydelliseen lakiin ja pysyy, ja ei ole unohtava kuulia, vaan tekiÀ, se tulee hÀnen teossansa autuaaksi.
Toinen kirje tessalonikalaisille 3 : 6
6 Mutta me kÀskemme teitÀ, rakkaat veljet, meidÀn Herran Jesuksen Kristuksen nimeen, ettÀ te teitÀnne eroittaisitte jokaisesta veljestÀ, joka hÀijysti itsensÀ kÀyttÀÀ ja ei sen sÀÀdyn jÀlkeen, jonka hÀn meiltÀ saanut on.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 1 : 1 – 51
1 Alussa oli sana, ja se Sana oli Jumalan tykönÀ, ja Jumala oli se Sana.
2 TÀmÀ oli alussa Jumalan tykönÀ.
3 Kaikki ovat sen kautta tehdyt, ja ilman sitÀ ei ole mitÀÀn tehty, joka tehty on.
4 HÀnessÀ oli elÀmÀ, ja elÀmÀ oli ihmisten valkeus,
5 Ja valkeus paistaa pimeydessÀ, jota ei pimeys kÀsittÀnyt.
6 Yksi mies oli lÀhetetty Jumalalta, jonka nimi oli Johannes:
7 Se tuli valkeudesta todistamaan, ettÀ kaikki uskoisivat hÀnen kauttansa.
8 Ei hÀn ollut valkeus, mutta hÀn oli lÀhetetty valkeudesta todistamaan.
9 Se oli totinen valkeus, joka valistaa kaikki ihmiset, jotka maailmaan tulevat;
10 Se oli maailmassa, ja maailma oli hÀnen kauttansa tehty, ja ei maailma hÀntÀ tuntenut.
11 HÀn tuli omillensa, ja ei hÀnen omansa hÀntÀ ottaneet vastaan,
12 Mutta niille, jotka hÀnen ottivat vastaan, antoi hÀn voiman Jumalan lapsiksi tulla, jotka uskovat hÀnen nimensÀ pÀÀlle,
13 Jotka ei verestÀ eikÀ lihan tahdosta ei myös miehen tahdosta, mutta Jumalasta syntyneet ovat.
14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidÀn seassamme, (ja me nÀimme hÀnen kunniansa niinkuin ainoan Pojan kunnian IsÀstÀ,) tÀynnÀ armoa ja totuutta.
15 Johannes todisti hÀnestÀ, ja huusi, sanoen: tÀmÀ oli se, josta minÀ sanoin: minun jÀlkeeni on tuleva, joka minun edellÀni on ollut; sillÀ hÀn oli ennen kuin minÀ.
16 Ja me olemme kaikki hÀnen tÀydellisyydestÀnsÀ saaneet ja armon armosta.
17 SillÀ laki on Moseksen kautta annettu: armo ja totuus on Jesuksen Kristuksen kautta tullut.
18 Ei ole kenkÀÀn koskaan Jumalaa nÀhnyt: ainokainen Poika, joka on IsÀn helmassa, hÀn ilmoitti meille.
19 Ja tÀmÀ on Johenneksen todistus, kuin Juudalaiset lÀhettivÀt Jerusalemista papit ja LevilÀiset kysymÀÀn hÀneltÀ: kukas olet?
20 Ja hÀn todisti ja ei kieltÀnyt, ja hÀn todisti, sanoen: en minÀ ole Kristus.
21 Ja he kysyivÀt hÀneltÀ: kukas siis? oletkos Elias? HÀn sanoi: en. Oletkos propheta? HÀn vastasi: en.
22 Niin he sanoivat hÀnelle: kukas olet? ettÀ me antaisimme niille vastauksen, jotka meidÀt lÀhettivÀt: mitÀs sanot itsestÀs?
23 HÀn sanoi: minÀ olen huutava ÀÀni korvessa: valmistakaat Herran tietÀ, niinkuin Jesaias propheta sanoi.
24 Ja jotka lÀhetetyt olivat, olivat Pharisealaisista.
25 Ja he kysyivÀt hÀneltÀ ja sanoivat hÀnelle: miksi siis sinÀ kastat, jos et ole Kristus, etkÀ Elias, etkÀ propheta?
26 Johannes vastasi heitÀ ja sanoi: minÀ kastan vedellÀ; mutta teidÀn keskellÀnne seisoo, jota ette tunne:
27 HÀn on se, joka minun jÀlkeeni tulee, joka minun edellÀni on ollut, jonka kengÀn rihmoja en minÀ ole kelvollinen pÀÀstÀmÀÀn.
28 NÀmÀt tapahtuivat Betabarassa, sillÀ puolella Jordania, kussa Johannes kasti.
29 Toisena pÀivÀnÀ nÀki Johannes Jesuksen tykönsÀ tulevan, ja sanoi: katso, Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin!
30 TÀmÀ on se, josta minÀ sanoin: minun jÀlkeeni tulee mies, joka minun edellÀni on ollut; sillÀ hÀn oli ennen kuin minÀ.
31 Ja en minÀ hÀntÀ tuntenut; mutta ettÀ hÀn ilmestyisi Israelissa, sentÀhden tulin minÀ vedellÀ kastamaan.
32 Ja Johannes todisti, sanoen: minÀ nÀin Hengen taivaasta tulevan alas niinkuin kyyhkyisen ja seisahtavan hÀnen pÀÀllensÀ.
33 Ja en minÀ hÀntÀ tuntenut; mutta joka minun lÀhetti vedellÀ kastamaan, se sanoi minulle: jonka pÀÀlle sinÀ nÀet Hengen tulevan alas ja seisahtavan hÀnen pÀÀllesÀ, hÀn on se, joka kastaa PyhÀllÀ HengellÀ.
34 Ja minÀ nÀin sen ja todistin hÀnen olevan Jumalan Pojan.
35 Toisena pÀivÀnÀ seisoi Johannes taas ja kaksi hÀnen opetuslapsistansa,
36 Ja kuin hÀn nÀki Jesuksen kÀyvÀn, sanoi hÀn: katso, Jumalan Karitsa!
37 Ja ne kaksi opetuslasta kuulivat hÀnen puhuvan, ja seurasivat Jesusta.
38 Mutta Jesus kÀÀnsi itsensÀ ja nÀki ne seuraavan, ja sanoi heille: 39. MitÀ te etsitte? Niin he sanoivat hÀnelle: Rabbi (se on niin paljo sanottu: opettaja) kussas asut?
39 HÀn sanoi heille: tulkaat ja katsokaat; ja he tulivat ja nÀkivÀt, kussa hÀn asui, ja olivat sen pÀivÀn hÀnen tykönÀnsÀ, ja se oli lÀhes kymmenes hetki.
40 Andreas, Simon Pietarin veli, oli yksi niistÀ kahdesta, jotka sen Johannekselta kuulleet olivat ja hÀntÀ seurasivat.
41 TÀmÀ löysi ensin veljensÀ Simonin, ja sanoi hÀnelle: me löysimme Messiaan; se on niin paljo kuin: voideltu.
42 Ja hÀn toi hÀnen Jesuksen tykö. Mutta kuin Jesus katsoi hÀnen pÀÀllensÀ, sanoi hÀn: sinÀ olet Simon Jonan poika, ja sinÀ pitÀÀ kutsuttaman Kephas; se on niin paljo kuin: kallio.
43 Toisena pÀivÀnÀ tahtoi Jesus mennÀ Galileaan, ja löysi Philippuksen ja sanoi hÀnelle: seuraa minua!
44 Mutta Philippus oli Betsaidasta, Andreaksen ja Pietarin kaupungista.
45 Philippus löysi Natanaelin ja sanoi hÀnelle: me olemme löytÀneet sen, josta Moses kirjoitti laissa ja prophetat, Jesuksen, Josephin pojan Natsaretista.
46 Ja Natanael sanoi hÀnelle: tulleeko Natsaretista jotain hyvÀÀ? Philippus sanoi hÀnelle: tule ja katso.
47 Jesus nÀki Natanaelin tykönsÀ tulevan, ja sanoi hÀnestÀ: katso, totisesti oikia Israelilainen, jossa ei petosta ole.
48 Natanael sanoi hÀnelle: mistÀs minut tunnet? Jesus vastasi ja sanoi hÀnelle: ennen kuin Philippus kutsui sinua fikunapuun alla ollessas, nÀin minÀ sinun.
49 Vastasi Natanael ja sanoi hÀnelle: Rabbi, sinÀ olet Jumalan Poika, sinÀ olet Israelin kuningas.
50 Jesus vastasi ja sanoi hÀnelle: sinÀ uskot, ettÀ minÀ sanoin sinulle: minÀ nÀin sinut fikunapuun alla. SinÀ saat vielÀ suurempia nÀhdÀ.
51 Ja sanoi hÀnelle: totisesti, totisesti sanon minÀ teille: tÀstedes pitÀÀ teidÀn nÀkemÀn taivaan avoinna, ja Jumalan enkelit astuvan ylös ja tulevan alas Ihmisen Pojan pÀÀlle.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 14 : 12
12 Totisesti, totisesti sanon minÀ teille: joka uskoo minun pÀÀlleni, ne työt, joita minÀ teen, hÀn on myös tekevÀ, ja suurempia, kuin ne ovat, on hÀn tekevÀ; sillÀ minÀ menen IsÀni tykö.
Toinen kirje Timoteukselle 3 : 16 – 17
16 SillÀ kaikkinainen kirjoitus on Jumalalta annettu, ja tarpeellinen opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kuritukseksi, joka on vanhurskaudessa:
17 EttÀ Jumalan ihminen tÀydellinen olis, ja kaikkiin hyviin töihin sovelias.
Psalmien kirja 14 : 1
1 Davidin Psalmi, edellÀveisaajalle. TyhmÀt sanovat sydÀmessÀnsÀ: ei Jumalaa olekaan; ei he mitÀÀn kelpaa, ja ovat ilkiÀt menoissansa; ei ole joka hyvÀÀ tekee.
Viides Mooseksen kirja 7 : 3 – 4
3 Ja ei sinun pidÀ heimolaisuuteen antaman sinuas heidÀn kanssansa: sinun tyttÀriÀs ei sinun pidÀ antaman heidÀn pojillensa,ja heidÀn tyttÀriÀnsÀ ei pidÀ sinun ottaman pojilles.
4 SillÀ he viettelevÀt sinun poikas minun tyköÀni, palvelemaan muukalaisia jumalia; niin julmistuu Herran viha teidÀn pÀÀllenne ja nopiasti hukuttaa teidÀt.
Leave a Reply