Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na love
EnsimmĂ€inen kirje korinttilaisille 13 : 4 – 8
4 Rakkaus on kÀrsivÀllinen ja laupias. Ei rakkaus kadehdi, ei rakkaus ole tyly, ei hÀn paisu:
5 Ei hÀn kÀytÀ itsiÀnsÀ sopimattomasti, ei omaansa etsi, ei hÀn vihaan syty, ei hÀn pahaa ajattele,
6 Ei hÀn vÀÀryydestÀ iloitse, mutta hÀn iloitsee totuudesta:
7 Kaikki hÀn peittÀÀ, kaikki hÀn uskoo, kaikki hÀn toivoo, kaikki hÀn kÀrsii.
8 Ei rakkaus koskaan vÀsy; vaikka prophetiat lakkaavat, ja kielet vaikenevat, ja tieto katoo.
EnsimmÀinen kirje korinttilaisille 16 : 14
14 Kaikki teidÀn menonne tapahtukoon rakkaudessa.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 13 : 34 – 35
34 Uuden kÀskyn minÀ teille annan, ettÀ te rakastaisitte teitÀnne keskenÀnne, niinkuin minÀ teitÀ rakastin, ettÀ te myös toinen toistanne rakastaisitte.
35 SiitÀ pitÀÀ kaikkein tunteman teidÀt minun opetuslapsikseni, jos te keskenÀnne rakkauden pidÀtte.
Kirje kolossalaisille 3 : 14
14 Mutta ylitse nÀiden kaikkein pukekaat pÀÀllenne rakkaus, joka on tÀydellisyyden side.
EnsimmÀinen Johanneksen kirje 4 : 8
8 Joka ei rakasta, ei hÀn tunne Jumalaa; sillÀ Jumala on rakkaus.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 15 : 13
13 Ei ole kellÀÀn sitÀ suurempaa rakkautta, kuin ettÀ joku panis henkensÀ ystÀvÀinsÀ edestÀ.
EnsimmÀinen Johanneksen kirje 4 : 7
7 Te rakkahimmat, rakastakaamme toinen toistamme, sillÀ rakkaus on Jumalasta: ja jokainen, joka rakastaa, se on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
EnsimmÀinen Johanneksen kirje 4 : 19
19 Me rakastamme hÀntÀ; sillÀ hÀn rakasti meitÀ ensin.
EnsimmÀinen Pietarin kirje 4 : 8
8 Mutta ennen kaikkia pitÀkÀÀt keskenÀnne palava rakkaus; sillÀ rakkaus peittÀÀ paljon rikoksia.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 3 : 16
16 SillÀ niin on Jumala maailmaa rakastanut, ettÀ hÀn antoi ainoan Poikansa, ettÀ jokainen, joka uskoo hÀnen pÀÀllensÀ, ei pidÀ hukkuman, mutta ijankaikkisen elÀmÀn saaman.
Evankeliumi Markuksen mukaan 12 : 31
31 Ja toinen senkaltainen on tÀmÀ: sinun pitÀÀ rakastaman sinun lÀhimmÀistÀs niinkuin itse sinuas. Ei ole nÀitÀ suurempaa kÀskyÀ.
EnsimmĂ€inen kirje korinttilaisille 13 : 1 – 13
1 Jos minÀ ihmisten ja enkelein kielillÀ puhuisin, ja ei minulla olisi rakkautta, niin minÀ olisin kuin helisevÀ vaski tai kilisevÀ kulkuinen.
2 Ja jos minÀ propheteerata taitaisin, ja kaikki salaisuudet tietÀisin ja kaiken tiedon, ja minulla olis kaikki usko, niin ettÀ minÀ vuoret siirtÀisin, ja ei olisi minulla rakkautta, niin en minÀ mitÀÀn olisi.
3 Ja jos minÀ kaiken tavarani kuluttaisin köyhÀin ravinnoksi, ja jos minÀ antaisin ruumiini poltettaa, ja ei olisi minulla rakkautta, niin ei se olisi minulle mitÀÀn hyödyllinen.
4 Rakkaus on kÀrsivÀllinen ja laupias. Ei rakkaus kadehdi, ei rakkaus ole tyly, ei hÀn paisu:
5 Ei hÀn kÀytÀ itsiÀnsÀ sopimattomasti, ei omaansa etsi, ei hÀn vihaan syty, ei hÀn pahaa ajattele,
6 Ei hÀn vÀÀryydestÀ iloitse, mutta hÀn iloitsee totuudesta:
7 Kaikki hÀn peittÀÀ, kaikki hÀn uskoo, kaikki hÀn toivoo, kaikki hÀn kÀrsii.
8 Ei rakkaus koskaan vÀsy; vaikka prophetiat lakkaavat, ja kielet vaikenevat, ja tieto katoo.
9 SillÀ me ymmÀrrÀmme puolittain, ja propheteeraamme puolittain.
10 Mutta kuin tÀydellinen tulee, sitte vajaa lakkaa.
11 Kuin minÀ olin lapsi, niin minÀ puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja ajattelin kuin lapsi; mutta sitte kuin minÀ mieheksi tulin, niin minÀ hylkÀsin lapselliset.
12 SillÀ nyt me nÀemme niinkuin peilistÀ tapauksessa, mutta silloin kasvoista kasvoihin: nyt minÀ tunnen puolittain, vaan silloin minÀ tunnen niiinkuin minÀ tuttu olen.
13 Mutta nyt pysyvÀt usko, toivo, rakkaus, nÀmÀt kolme; vaan rakkaus on suurin niistÀ.
Kirje efesolaisille 5 : 25
25 Miehet, rakastakaat teidÀn vaimojanne, niinkuin myös Kristus seurakuntaa rakasti ja antoi ulos itsensÀ hÀnen edestÀnsÀ,
Sananlaskujen kirja 10 : 12
12 Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittÀÀ kaikki rikokset.
Evankeliumi Luukkaan mukaan 6 : 35
35 Kuitenkin rakastakaat teidÀn vihollisianne ja tehkÀÀt hyvÀÀ, ja lainatkaat, ja ÀlkÀÀt mitÀÀn siitÀ toivoko: niin teidÀn palkkanne on suuri, ja teidÀn pitÀÀ oleman YlimmÀisen pojat; sillÀ hÀn on laupias kiittÀmÀttömiÀ ja pahoja kohtaan.
EnsimmÀinen kirje korinttilaisille 13 : 13
13 Mutta nyt pysyvÀt usko, toivo, rakkaus, nÀmÀt kolme; vaan rakkaus on suurin niistÀ.
EnsimmÀinen Johanneksen kirje 4 : 18
18 Ei pelko ole rakkaudessa, vaan tÀydellinen rakkaus ajaa pois pelvon, sillÀ pelvolla on vaiva; mutta joka pelkÀÀ, ei hÀn ole tÀydellinen rakkaudessa.
Kirje efesolaisille 4 : 2
2 Kaikella nöyryydellÀ, siveydellÀ ja pitkÀmielisyydellÀ, ja kÀrsikÀÀt toinen toistanne rakkaudessa.
Kirje roomalaisille 12 : 9
9 Olkoon rakkaus vilpitöin. Vihatkaat pahaa ja riippukaat kiinni hyvÀssÀ.
EnsimmĂ€inen Johanneksen kirje 3 : 1 – 232
1 Katsokaat, minkÀkaltaisen rakkauden IsÀ on meille osoittanut, ettÀ me Jumalan lapsiksi nimitetÀÀn. SentÀhden ei maailma teitÀ tunne; sillÀ ei hÀn hÀntÀkÀÀn tunne.
2 Minun rakkaani! nyt me olemme Jumalan lapset, ja ei ole se vielÀ ilmestynyt, miksi me tulemme; mutta me tiedÀmme, kuin se ilmestyy, niin me hÀnen kaltaisiksensa tulemme; sillÀ me saamme hÀnen nÀhdÀ niinkuin hÀn on.
3 Ja jokainen, jolla tÀmÀ toivo on hÀnen tykönsÀ, puhdistaa itsensÀ, niinkuin hÀnkin puhdas on.
4 Jokainen, joka syntiÀ tekee, se myös tekee vÀÀryyttÀ, ja synti on vÀÀryys.
5 Ja te tiedÀtte hÀnen ilmestyneen, ettÀ hÀn meidÀn syntimme ottais pois; ja ei hÀnessÀ ole syntiÀ.
6 Jokainen, joka hÀnessÀ pysyy, ei hÀn syntiÀ tee; mutta jokainen, joka syntiÀ tekee, ei se ole hÀntÀ nÀhnyt eikÀ hÀntÀ tuntenut.
7 Lapsukaiset, ÀlkÀÀt antako kenenkÀÀn teitÀnne vietellÀ. Joka vanhurskautta tekee, se on vanhurskas, niinkuin hÀnkin vanhurskas on.
8 Joka syntiÀ tekee, hÀn on perkeleestÀ; sillÀ perkele tekee syntiÀ alusta. SitÀ varten Jumalan Poika ilmestyi, ettÀ hÀn perkeleen työt sÀrkis.
9 Jokainen, joka Jumalasta syntynyt on, ei se syntiÀ tee; sillÀ hÀnen siemenensÀ pysyy hÀnessÀ, ja ei hÀn taida syntiÀ tehdÀ, sillÀ hÀn on Jumalasta syntynyt.
10 SiitÀ ilmaantuvat Jumalan lapset ja perkeleen lapset. Jokainen, joka ei tee vanhurskautta, ei se ole Jumalasta, ja joka ei rakasta veljeÀnsÀ.
11 SillÀ tÀmÀ on ilmoitus, jonka te alusta kuulitte, ettÀ me toinen toistamme rakastaisimme.
12 Ei niinkuin Kain, joka pahasta oli, ja tappoi veljensÀ; ja minkÀtÀhden hÀn tappoi hÀnen? SillÀ hÀnen työnsÀ olivat pahat, ja hÀnen veljensÀ vanhurskaat.
13 ĂlkÀÀt ihmetelkö, minun veljeni, jos teitĂ€ maailma vihaa.
14 Me tiedÀmme, ettÀ me olemme kuolemasta elÀmÀÀn siirretyt, sillÀ me rakastamme veljiÀ. Joka ei veljeÀnsÀ rakasta, se pysyy kuolemassa.
15 Jokainen, joka veljeÀnsÀ vihaa, hÀn on murhaaja; ja te tiedÀtte, ettei yhdessÀkÀÀn murhaajassa ole ijankaikkinen elÀmÀ pysyvÀ.
16 SiitÀ me tunsimme rakkauden, ettÀ hÀn on henkensÀ meidÀn edestÀmme pannut; niin pitÀÀ meidÀn veljeimme edestÀ henkemme paneman.
17 Mutta jos jollakin olis tÀmÀn maailman hyvyyttÀ, ja nÀkis veljensÀ tarvitseman, ja sulkee sydÀmensÀ hÀneltÀ, kuinkas Jumalan rakkaus pysyy hÀnessÀ?
18 Lapsukaiseni, ÀlkÀÀmme rakastako sanalla eli kielellÀ, vaan työllÀ ja totuudella.
19 SiitÀ me tiedÀmme, ettÀ me totuudesta olemme ja taidamme hÀnen edessÀnsÀ meidÀn sydÀmemme hillitÀ,
20 EttÀ jos meidÀn sydÀmemme tuomitsee meitÀ, niin on Jumala suurempi kuin meidÀn sydÀmemme ja tietÀÀ kaikki.
21 Te rakkahimmat! jos ei meidÀn sydÀmemme tuomitse meitÀ, niin meillÀ on turva Jumalaan.
22 Ja mitÀ me anomme, niin me saamme hÀneltÀ, ettÀ me hÀnen kÀskynsÀ pidÀmme ja teemme, mitÀ hÀnelle kelpaa.
23 Ja tÀmÀ on hÀnen kÀskynsÀ, ettÀ me hÀnen Poikansa Jesuksen Kristuksen nimen pÀÀlle uskoisimme, ja rakastaisimme toinen toistamme, niinkuin hÀn kÀskyn meille antoi.
24 Ja joka hÀnen kÀskynsÀ pitÀÀ, se pysyy hÀnessÀ ja hÀn siinÀ, ja siitÀ me tiedÀmme, ettÀ hÀn meissÀ pysyy, siitÀ HengestÀ, jonka hÀn meille antoi.
Leave a Reply