Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na living by example
Evankeliumi Matteuksen mukaan 5 : 16
16 NÀin valistakoon teidÀn valkeutenne ihmisten edessÀ, ettÀ he nÀkisivÀt teidÀn hyvÀt työnne, ja kunnioittaisivat teidÀn IsÀÀnne, joka on taivaissa.
EnsimmÀinen Pietarin kirje 2 : 21
21 SillÀ sitÀ varten olette te kutsutut, ettÀ Kristus myös kÀrsi meidÀn edestÀmme ja jÀtti meille esikuvan, ettÀ teidÀn pitÀÀ hÀnen askeleitansa noudattaman,
Kirje filippilĂ€isille 2 : 1 – 30
1 Jos siis joku neuvo on teidÀn tykönÀnne Kristuksessa, jos joku rakkauden lohdutus, jos joku hengen osallisuus, jos joku sydÀmellinen rakkaus ja laupius,
2 Niin tÀyttÀkÀÀt minun iloni, ettÀ teillÀ olis yksi mieli, yhtÀlÀinen rakkaus, ja te olisitte yksimieliset ja yhtÀpitÀvÀiset.
3 ĂlkÀÀt tehkö mitÀÀn riidan eli turhan kunnian kautta, vaan nöyryydessĂ€ pitĂ€in toinen toisensa parempana kuin itsensĂ€.
4 Ja ÀlkÀÀn jokainen omaa parastansa katsoko, vaan myös toisen parasta.
5 Kullakin olkoon se ajatus, joka Kristuksella Jesuksella oli,
6 Joka, vaikka hÀn oli Jumalan muodossa, ei lukenut saaliiksi Jumalan kaltainen olla,
7 Vaan alensi itsensÀ, otti orjan muodon pÀÀllensÀ ja tuli muiden ihmisten vertaiseksi,
8 Ja löydettiin menoissa niinkuin ihminen, nöyryytti itsensÀ ja oli kuolemaan saakka kuuliainen, ja ristin kuolemaan asti.
9 SentÀhden on Jumala hÀnen myös korottanut ja antanut hÀnelle nimen, joka kaikkia nimiÀ suurin on:
10 EttÀ Jesuksen nimeen pitÀÀ kaikki polvet heitÀnsÀ kumartaman, jotka taivaassa ja maan pÀÀllÀ ja maan alla ovat,
11 Ja kaikki kielet pitÀÀ tunnustaman, ettÀ Jesus Kristus on Herra, IsÀn Jumalan kunniaksi.
12 SentÀhden, minun rakkaani, niinkuin te aina olette kuuliaiset olleet, (ei ainoastansa minun lÀsnÀollessani, mutta nyt paljoa enemmin minun poissa-ollessani), laittakaat pelvolla ja vapistuksella, ettÀ te autuaaksi tulisitte.
13 SillÀ Jumala vaikuttaa teissÀ sekÀ tahdon ettÀ toimituksen, hyvÀn suosionsa jÀlkeen.
14 TehkÀÀt kaikki napisematta ja kamppailematta.
15 EttÀ te olisitte laittamattomat ja yksivakaiset, nuhteettomat Jumalan lapset pahanilkisen ja nurjan sukukunnan keskellÀ, joiden seassa te paistakaat niinkuin kynttilÀt maailmassa,
16 EttÀ te elÀmÀn sanassa pysytte, minulle Kristuksen pÀivÀnÀ kerskaamiseksi, etten minÀ hukkaan juossut olisi eli turhaan työtÀ tehnyt.
17 Ja jos minÀ uhrattaisiin teidÀn uhrin ja uskon palveluksenne tÀhden, niin minÀ iloitsen ja riemuitsen kaikkein teidÀn kanssanne.
18 SentÀhden tekin minun kanssani iloitkaat ja riemuitkaat.
19 Mutta minÀ toivon Herrassa Jesuksessa, ettÀ minÀ pian Timoteuksen teidÀn tykönne lÀhetÀn, ettÀ minÀkin ihastuisin, kuin minÀ tietÀÀ saan, kuinka teidÀn tilanne on.
20 SillÀ ei minulla ole ketÀÀn, jolla yksi mieli minun kanssani on ja joka niin visusti murheen teistÀ pitÀÀ.
21 SillÀ he etsivÀt kaikki omaansa ja ei niitÀ mitkÀ Jesuksen Kristuksen ovat.
22 Mutta te tiedÀtte hÀnen koettelemuksensa; sillÀ niinkuin lapsi isÀnsÀ kanssa on, niin on hÀn minun kanssani evankeliumissa palvellut.
23 TÀmÀn siis minÀ toivon lÀhettÀvÀni, kuin minÀ olen asiani toimittanut.
24 Mutta minÀ uskallan Herran pÀÀlle, ettÀ minÀ itsekin olen pian tuleva.
25 Vaan minÀ olen nÀhnyt tarpeelliseksi teidÀn tykönne lÀhettÀÀ veljeÀ Epaphroditusta, joka minun virkaveljeni ja sotakumppanini ja teidÀn myös apostolinne on, joka minua myös tarpeessani autti;
26 SillÀ hÀn ikÀvöitsi kaikkia teitÀ, ja oli kovin suruissansa, ettÀ te hÀnen sairaaksi kuulleet olitte.
27 Ja tosin hÀn oli jo kuoleman kielissÀ; mutta Jumala armahti hÀnen pÀÀllensÀ, ja ei ainoastaan hÀnen, vaan myös minun pÀÀlleni, etten minÀ murhetta murheen pÀÀlle olisi saanut.
28 SentÀhden olen minÀ hÀnen sitÀ pikemmin lÀhettÀnyt, ettÀ te taas hÀnen saisitte nÀhdÀ ja iloitsisitte, ja minulla myös vÀhempi murhetta olis.
29 Niin ottakaat hÀntÀ Herrassa vastaan kaikella ilolla ja pitÀkÀÀt senkaltaiset kunniassa;
30 SillÀ Kristuksen työn tÀhden oli hÀn niin kuolemaa lÀhestynyt, ettei hÀn hengestÀnsÀ totellut, ettÀ hÀn olis minua teidÀn puolestanne palvellut.
Kirje efesolaisille 5 : 1 – 2
1 Niin olkaat siis Jumalan seuraajat, niinkuin rakkaat lapset,
2 Ja vaeltakaat rakkaudessa, niinkuin myös Kristus meitÀ rakasti ja antoi itsensÀ ulos meidÀn edestÀmme lahjaksi, uhriksi ja Jumalalle makiaksi hajuksi.
Evankeliumi Matteuksen mukaan 12 : 36 – 37
36 Mutta minÀ sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset puhuvat, pitÀÀ heidÀn luvun tekemÀn tuomiopÀivÀnÀ;
37 SillÀ sanoistas sinÀ hurskaaksi tehdÀÀn, ja sanoistas sinÀ tuomitaan.
Kirje roomalaisille 13 : 13
13 Vaeltakaamme soveliaasti, niinkuin pÀivÀllÀ: ei ylönsyömisessÀ, eikÀ juopumisessa, ei kammioissa, eikÀ haureudessa, ei riidassa ja kateudessa,
Kirje filippilÀisille 4 : 9
9 MitÀ te myös opitte, ja saitte, ja kuulitte, ja nÀhneet olette minussa, se tehkÀÀt, niin rauhan Jumala on teidÀn kanssanne.
Johanneksen ilmestys 22 : 1 – 21
1 Ja hÀn osoitti minulle puhtaan elÀmÀn veden virran, selkiÀn niinkuin kristallin, vuotavan Jumalan ja Karitsan istuimesta.
2 KeskellÀ hÀnen katuansa ja molemmilla puolilla virtaa seisoi elÀmÀn puu, joka kantoi kaksitoistakymmeniset hedelmÀt, ja antoi hedelmÀnsÀ kunakin kuukautena, ja puun lehdet pakanain terveydeksi.
3 Ja ei kirousta pidÀ silleen ensinkÀÀn oleman; vaan Jumalan ja Karitsan istuin pitÀÀ hÀnessÀ oleman, ja hÀnen palveliansa pitÀÀ hÀntÀ palveleman,
4 Ja nÀkemÀn hÀnen kasvonsa, ja hÀnen nimensÀ pitÀÀ heidÀn otsissansa oleman.
5 Ja yötÀ ei pidÀ siellÀ oleman, eikÀ he tarvitse kynttilÀÀ taikka auringon valkeutta; sillÀ Herra Jumala valaisee heitÀ: ja heidÀn pitÀÀ hallitseman ijankaikkisesta ijankaikkiseen.
6 Ja hÀn sanoi minulle: nÀmÀt sanat ovat vahvat ja totiset, ja Herra, pyhÀin prophetain Jumala, on enkelinsÀ lÀhettÀnyt osoittamaan palvelioillensa niitÀ, mitkÀ pian tapahtuman pitÀÀ.
7 Katso, minÀ tulen nopiasti. Autuas on se, joka kÀtkee tÀmÀn kirjan prophetian sanat.
8 Ja minÀ Johannes olen se, joka nÀitÀ nÀin ja kuulin. Ja kuin minÀ nÀitÀ kuulin ja nÀin, lankesin minÀ maahan rukoilemaan enkelin jalkain eteen, joka minulle nÀitÀ osoitti.
9 Ja hÀn sanoi minulle: katso, ettes sitÀ tee; sillÀ minÀ olen sinun kanssapalvelias, ja sinun veljeis prophetain ja niiden, jotka tÀmÀn kirjan sanat kÀtkevÀt: kumarra ja rukoile Jumalaa.
10 Ja hÀn sanoi minulle: ÀlÀ tÀmÀn kirjan prophetian sanoja lukitse; sillÀ aika on lÀsnÀ.
11 Joka paha on, se olkoon vielÀ paha, ja joka saastainen on, se tulkoon vielÀ saastaiseksi; mutta joka vanhurskas on, se tulkoon vielÀ hurskaaksi, ja joka pyhÀ on, se tulkoon vielÀ pyhÀksi.
12 Ja katso, minÀ tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antamaan kullekin niinkuin hÀnen työnsÀ on.
13 MinÀ olen A ja O, alku ja loppu, ensimÀinen ja viimeinen.
14 Autuaat ovat ne, jotka hÀnen kÀskynsÀ pitÀvÀt, ettÀ heidÀn voimansa elÀmÀn puussa olis ja he porteista kaupunkiin sisÀlle menisivÀt.
15 Mutta ulkona ovat koirat ja velhot, ja huorintekiÀt ja murhaajat, ja epÀjumalan palveliat, ja kaikki ne, jotka valhetta rakastavat ja tekevÀt.
16 MinÀ Jesus lÀhetin minun enkelini todistamaan nÀitÀ teille seurakunnissa. MinÀ olen Davidin juuri ja suku, se kirkas kointahti.
17 Ja henki ja morsian sanovat: tule. Ja joka kuulee, se sanokaan: tule. Joka janoo, se tulkaan, ja joka tahtoo, se ottakaan elÀmÀn vettÀ lahjaksi.
18 Mutta minÀ todistan jokaiselle, joka tÀmÀn kirjan prophetian sanoja kuuleva on: jos joku lisÀÀ nÀihin, niin Jumala on paneva hÀnen pÀÀllensÀ ne vitsaukset, jotka tÀssÀ kirjassa kirjoitetut ovat.
19 Ja jos joku tÀmÀn kirjan prophetian sanoista ottaa pois, niin Jumala ottaa pois hÀnen osansa elÀmÀn kirjasta, ja pyhÀstÀ kaupungista, ja niistÀ, mitkÀ tÀssÀ kirjassa kirjoitetut ovat.
20 Se, joka nÀitÀ todistaa, sanoo: jaa, minÀ tulen pian: amen! Niin tule, Herra Jesus!
21 MeidÀn Herran Jesuksen Kristuksen armo olkoon teidÀn kaikkein kanssanne. Amen!
Kirje efesolaisille 5 : 8
8 SillÀ muinen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaat niinkuin valkeuden lapset;
Leave a Reply