Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na lent
Evankeliumi Matteuksen mukaan 6 : 16 – 18
16 Mutta kuin te paastootte, niin ÀlkÀÀt olko surulliset niinkuin ulkokullatut; sillÀ he muuttavat muotonsa, ettÀ he ihmisiltÀ nÀhtÀisiin paastoovan. Totisesti sanon minÀ teille: he ovat saaneet palkkansa.
17 Vaan sinÀ kuin paastoot, niin voitele pÀÀs ja pese kasvos,
18 Ettet ihmisiltÀ nÀhtÀis paastoovan, mutta IsÀltÀs, joka on salaisuudessa: ja IsÀs, joka salaisuudessa nÀkee, maksaa sinulle julkisesti.
Evankeliumi Matteuksen mukaan 6 : 1 – 34
1 Kavahtakaat, ettette anna almujanne ihmisten edessÀ, ettÀ te heiltÀ nÀhtÀisiin: niin ette saa palkkaa IsÀltÀnne, joka on taivaissa.
2 Kuin siis almua annat, niin ÀlÀ edellÀs torvella soita, niinkuin ulkokullatut synagogissa ja kujilla tekevÀt, ettÀ he ihmisiltÀ kunnioitettaisiin. Totisesti sanon minÀ teille: he ovat saaneet palkkansa.
3 Mutta kuin sinÀ almua annat, niin Àlköön vasen kÀtes tietÀkö, mitÀ oikia kÀtes tekee,
4 EttÀ almus olis salaisuudessa, ja IsÀs, joka salaisuudessa nÀkee, maksais sinulle julkisesti.
5 Ja kuin rukoilet, niin ei sinun pidÀ oleman niinkuin ulkokullatut; sillÀ he mielellÀnsÀ seisovat ja rukoilevat synagogissa ja kujain kulmissa, ettÀ he ihmisiltÀ nÀhtÀisiin. Totisesti sanon minÀ teille: he ovat saaneet palkkansa.
6 Vaan kuin sinÀ rukoilet, niin mene kammioos, ja sulje oves, ja rukoile IsÀÀs, joka on salaisuudessa: ja IsÀs, joka salaisuudessa nÀkee, maksaa sinulle julkisesti.
7 Ja kuin te rukoilette, niin ÀlkÀÀ olko paljon puhuvaiset, niinkuin pakanat; sillÀ he luulevat heitÀ paljon puheensa tÀhden kuultavan.
8 SentÀhden ÀlkÀÀt olko heidÀn kaltaisensa; sillÀ IsÀnne tietÀÀ kyllÀ, mitÀ tarvitsette, ennen kuin te hÀneltÀ rukoilettekaan.
9 NÀin teidÀn siis pitÀÀ rukoileman: IsÀ meidÀn, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimes.
10 LÀhestyköön sinun valtakuntas. Olkoon sinun tahtos niin maassa kuin taivaassa.
11 Anna meille tÀnÀpÀivÀnÀ meidÀn jokapÀivÀinen leipÀmme.
12 Ja anna meille meidÀn velkamme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme meidÀn velvollistemme.
13 Ja ÀlÀ johdata meitÀ kiusaukseen. Mutta pÀÀstÀ meitÀ pahasta. SillÀ sinun on valtakunta, ja voima, ja kunnia, ijankaikkisesti. Amen!
14 SillÀ jos te anteeksi annatte ihmisille heidÀn rikoksensa, niin myös teidÀn taivaallinen IsÀnne antaa teille anteeksi.
15 Vaan jollette anteeksi anna ihmisille heidÀn rikoksiansa, niin ei myös teidÀn IsÀnne anteeksi anna teidÀn rikoksianne.
16 Mutta kuin te paastootte, niin ÀlkÀÀt olko surulliset niinkuin ulkokullatut; sillÀ he muuttavat muotonsa, ettÀ he ihmisiltÀ nÀhtÀisiin paastoovan. Totisesti sanon minÀ teille: he ovat saaneet palkkansa.
17 Vaan sinÀ kuin paastoot, niin voitele pÀÀs ja pese kasvos,
18 Ettet ihmisiltÀ nÀhtÀis paastoovan, mutta IsÀltÀs, joka on salaisuudessa: ja IsÀs, joka salaisuudessa nÀkee, maksaa sinulle julkisesti.
19 ĂlkÀÀt tavaraa kootko maan pÀÀllĂ€, kussa koi ja ruoste raiskaavat, ja kussa varkaat kaivavat ja varastavat;
20 Vaan kootkaat teillenne tavaraa taivaassa, kussa ei koi eikÀ ruoste raiskaa, ja kussa ei varkaat kaiva eikÀ varasta.
21 SillÀ kussa teidÀn tavaranne on, siellÀ on myös teidÀn sydÀmenne.
22 SilmÀ on ruumin valkeus; jos siis silmÀs on yksinkertainen, niin koko ruumiis on valaistu.
23 Mutta jos silmÀs on paha, niin koko ruumiis on pimiÀ. Jos siis se valkeus, joka sinussa on, on pimeys, kuinka suuri on itse pimeys?
24 Ei kenkÀÀn voi palvella kahta herraa; sillÀ taikka hÀn tÀtÀ vihaa ja toista rakastaa, taikka hÀn tÀhÀn suostuu ja toisen ylönkatsoo. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.
25 SentÀhden sanon minÀ teille: ÀlkÀÀt murehtiko henkenne tÀhden, mitÀ te syötte ja mitÀ te juotte, eikÀ ruumiinne tÀhden, millÀ te teitÀnne verhootte. Eikö henki enempi ole kuin ruoka? ja ruumis parempi kuin vaate?
26 Katsokaat taivaan lintuja, ei he kylvÀ eikÀ niitÀ, ei myös kokoa riiheen, ja teidÀn taivaallinen IsÀnne ruokkii heidÀt. Ettekö te paljoa enempi ole kuin he?
27 Mutta kuka teistÀ voi surullansa lisÀtÀ yhden kyynÀrÀn pituudellensa?
28 Ja mitÀ te surette vaatteista? Katsokaat kukkasia kedolla, kuinka he kasvavat: ei he työtÀ tee, eikÀ kehrÀÀ.
29 Kuitenkin sanon minÀ teille, ettei Salomon kaikessa kunniassansa ollut niin vaatetettu kuin yksi heistÀ.
30 Jos Jumala nÀin vaatettaa pellon ruohon, joka tÀnÀpÀnÀ seisoo ja huomenna pÀtsiin heitetÀÀn, eikö hÀn paljoa enemmin teidÀn sitÀ tee, te vÀhÀuskoiset?
31 ĂlkÀÀt siis surulliset olko, sanoen: mitĂ€ me syömme, taikka mitĂ€ me juomme? eli millĂ€ me meitĂ€mme verhoomme?
32 SillÀ kaikkia nÀitÀ pakanat etsivÀt; sillÀ teidÀn taivaallinen IsÀnne kyllÀ tietÀÀ teidÀn kaikkia nÀitÀ tarvitsevan.
33 Vaan etsikÀÀt ensin Jumalan valtakuntaa ja hÀnen vanhurskauttansa, ja niin kaikki nÀmÀt teille annetaan.
34 ĂlkÀÀt sentĂ€hden sureko huomisesta pĂ€ivĂ€stĂ€; sillĂ€ huomisella pĂ€ivĂ€llĂ€ on suru itsestĂ€nsĂ€. TyytykÀÀn kukin pĂ€ivĂ€ surullensa.
Joelin kirja 2 : 12 – 13
12 Niin sanoo nyt Herra: kÀÀntykÀÀt kaikesta sydÀmestÀnne minun tyköni, paastolla, itkulla ja murheella.
13 Leikatkaat teidÀn sydÀmenne, ja ÀlkÀÀt teidÀn vaatteitannne, ja palatkaat Herran teidÀn Jumalanne tykö; sillÀ hÀn on armollinen ja laupias, pitkÀmielinen ja suuresta hyvyydestÀ, ja katuu rangaistusta.
EnsimmÀinen Pietarin kirje 5 : 6
6 NöyryyttÀkÀÀt siis teitÀnne Jumalan vÀkevÀn kÀden alle, ettÀ hÀn teitÀ ajallansa korottais.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 3 : 16
16 SillÀ niin on Jumala maailmaa rakastanut, ettÀ hÀn antoi ainoan Poikansa, ettÀ jokainen, joka uskoo hÀnen pÀÀllensÀ, ei pidÀ hukkuman, mutta ijankaikkisen elÀmÀn saaman.
Evankeliumi Matteuksen mukaan 4 : 1 – 25
1 Silloin vietiin Jesus hengeltÀ korpeen kiusattaa perkeleeltÀ.
2 Ja kuin hÀn oli paastonnut neljÀkymmentÀ pÀivÀÀ ja neljÀkymmentÀ yötÀ, sitte hÀn isosi.
3 Ja kiusaaja tuli hÀnen tykönsÀ ja sanoi: jos sinÀ olet Jumalan Poika, niin sano, ettÀ nÀmÀt kivet leiviksi tulevat.
4 Mutta hÀn vastasi ja sanoi: kirjoitettu on: ei ihminen elÀ ainoasti leivÀstÀ, mutta jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lÀhtee.
5 Silloin otti perkele hÀnen kanssansa pyhÀÀn kaupunkiin, ja asetti hÀnen templin harjalle,
6 Ja sanoi hÀnelle: jos sinÀ olet Jumalan Poika, niin laske sinus alaspÀin; sillÀ kirjoitettu on: hÀn antaa kÀskyn enkeleillensÀ sinusta, ja he kÀsissÀ kantavat sinun, ettet joskus jalkaas kiveen loukkaa.
7 Niin Jesus sanoi hÀnelle: taas on kirjoitettu: ei sinun pidÀ kiusaaman Herraa sinun Jumalaas.
8 Taas vei hÀnen perkele sangen korkialle vuorelle, ja osoitti hÀnelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden kunnian,
9 Ja sanoi hÀnelle: nÀmÀt kaikki minÀ annan sinulle, jos sinÀ lankeat maahan ja rukoilet minua.
10 Niin sanoi Jesus hÀnelle: mene pois, saatana! SillÀ kirjoitettu on: Herraa sinun Jumalaas pitÀÀ sinun kumartaman, ja hÀntÀ ainoaa palveleman.
11 Silloin jÀtti hÀnen perkele; ja katso, enkelit tulivat ja palvelivat hÀntÀ.
12 Mutta kuin Jesus kuuli, ettÀ Johannes oli vankiuteen annettu ylön, poikkesi hÀn Galileaan,
13 Ja jÀtti Natsaretin, tuli ja asui Kapernaumissa, joka on merikaupunki, Zebulonin ja Naphtalin ÀÀrissÀ;
14 EttÀ tÀytettÀisiin se mikÀ sanottu oli Jesaias prophetan kautta, joka sanoo:
15 Zebulonin maa ja Naphtalin maa, lÀsnÀ meritietÀ, sillÀ puolella Jordanin, pakanain Galilea,
16 Kansa, joka pimiÀssÀ istui, nÀki suuren valkeuden, ja niille, jotka kuoleman maassa ja varjossa istuivat, koitti valkeus.
17 SiitÀ ajasta rupesi Jesus saarnaamaan ja sanomaan: tehtÀÀt parannus; sillÀ taivaan valtakunta lÀhestyi.
18 Mutta kuin Jesus kÀveli Galilean meren tykönÀ, nÀki hÀn kaksi veljestÀ, Simonin, joka kutsutaan Pietariksi, ja Andreaksen hÀnen veljensÀ, laskevan verkkoa mereen; (SillÀ he olivat kalamiehet,)
19 Ja sanoi heille: seuratkaat minua, ja minÀ teen teidÀt ihmisten kalamiehiksi.
20 Niin he jÀttivÀt kohta verkot ja seurasivat hÀntÀ.
21 Ja kuin hÀn sieltÀ edemmÀ kÀvi, nÀki hÀn toiset kaksi veljestÀ, Jakobin Zebedeuksen pojan ja Johanneksen hÀnen veljensÀ, venheessÀ isÀnsÀ Zebedeuksen kanssa, parantavan verkkojansa; ja hÀn kutsui heitÀ.
22 Niin he kohta jÀttivÀt venheen ja isÀnsÀ, ja seurasivat hÀntÀ.
23 Ja Jesus vaelsi ympÀri kaiken Galilean, ja opetti heidÀn synagogissansa, ja saarnasi valtakunnan evankeliumia, ja paransi kaikkinaiset taudit ja kaiken sairauden kansan seassa.
24 Ja sanoma kuului hÀnestÀ kaikkeen Syrian maahan. Ja he toivat hÀnen tykönsÀ kaikkinaisia sairaita, moninaisilla taudeilla ja kivuilla vaivatuita ja piruilta riivatuita, ja kuutaudillisia ja halvatuita; ja hÀn paransi ne.
25 Ja hÀntÀ seurasi paljo vÀkeÀ Galileasta ja kymmenestÀ kaupungista, ja Jerusalemista ja Juudeasta, ja maakunnista sillÀ puolella Jordania.
Evankeliumi Markuksen mukaan 1 : 15
15 Ja sanoi: aika on tÀytetty, ja Jumalan valtakunta on lÀhestynyt: tehkÀÀt parannus ja uskokaat evankeliumi.
Jesajan kirja 58 : 6 – 7
6 Mutta tÀmÀ on paasto, jonka minÀ valitsen: laske ne vallallensa, jotka vÀÀryydellÀ sidotut ovat, pÀÀstÀ raskautetut irralle, laske vaivatut vapaaksi, ota pois kaikkinainen kuorma.
7 Taita isoovalle leipÀs, vie raadolliset kulkiat huoneesees: kuin sinÀ nÀet alastoman, niin vaateta hÀntÀ, ja ÀlÀ kÀÀnnÀ itsiÀs pois lihas tyköÀ.
EnsimmÀinen Mooseksen kirja 3 : 19
19 Sinun otsas hiessÀ pitÀÀ sinun syömÀn leipÀÀ, siihen asti kuin sinÀ maaksi jÀllensÀ tulet, ettÀs siitÀ otettu olet: sillÀ sinÀ olet maa, ja maaksi pitÀÀ sinun jÀllensÀ tuleman.
Apostolien teot 15 : 9
9 Ja ei tehnyt yhtÀÀn eroitusta meidÀn ja heidÀn vÀlillÀnsÀ, puhdistain uskolla heidÀn sydÀmensÀ.
EnsimmÀinen Pietarin kirje 1 : 3
3 Kiitetty olkoon Jumala ja meidÀn Herran Jesuksen Kristuksen IsÀ, joka meitÀ suuresta laupiudestansa on synnyttÀnyt jÀlleen elÀvÀÀn toivoon, Jesuksen Kristuksen ylösnousemisen kautta kuolleista,
Apostolien teot 26 : 20
20 Vaan ilmoitin ensin niille, jotka Damaskussa ja Jerusalemissa ovat ja kaikessa Juudan maakunnassa, ja myös pakanoille, ettÀ he parannuksen tekisivÀt, ja kÀÀntyisivÀt Jumalan puoleen, ja tekisivÀt parannuksen kelvollisia töitÀ.
Evankeliumi Luukkaan mukaan 6 : 12 – 15
12 Mutta niinÀ pÀivinÀ tapahtui, ettÀ hÀn meni vuorelle rukoilemaan, ja hÀn oli yli yötÀ Jumalan tykö rukouksessa.
13 Ja kuin pÀivÀ tuli, kutsui hÀn opetuslapsensa ja valitsi heistÀ kaksitoistakymmentÀ, jotka hÀn myös apostoleiksi nimitti:
14 Simonin, jonka hÀn myös Pietariksi kutsui, ja Andreaksen, hÀnen veljensÀ, Jakobin ja Johanneksen, Philippuksen ja Bartolomeuksen,
15 Matteuksen ja Toomaan, Jakobin Alphein pojan, ja Simonin, joka kutsutaan Zelotes,
Toinen kirje korinttilaisille 6 : 2
2 SillÀ hÀn sanoo: minÀ olen otollisella ajalla sinua kuullut ja olen sinua autuuden pÀivÀnÀ auttanut. Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on autuuden pÀivÀ.
Danielin kirja 9 : 3
3 Ja minÀ kÀÀnsin minuni etsimÀÀn Herraa Jumalaa rukouksella ja anomisella, paastolla sÀkissÀ ja tuhassa.
Hesekielin kirja 18 : 21
21 Mutta jos jumalatoin kÀÀntyy kaikista synneistÀnsÀ, joita hÀn tehnyt on, ja pitÀÀ kaikki minun sÀÀtyni, ja tekee oikeuden ja vanhurskauden, niin hÀn saa totisesti elÀÀ, ja ei pidÀ kuoleman.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 13 : 1 – 17
1 Mutta ennen pÀÀsiÀisjuhlaa, kuin Jesus tiesi hetkensÀ tulleeksi, ettÀ hÀnen piti tÀstÀ maailmasta IsÀn tykö menemÀn, niinkuin hÀn oli rakastanut omiansa, jotka olivat maailmassa, niin hÀn loppuun asti rakasti heitÀ.
2 Ja ehtoolisen jÀlkeen, (kuin perkele oli jo Juudaan Simonin Iskarjotin sydÀmeen lykÀnnyt, ettÀ hÀnen piti hÀnen pettÀmÀn,)
3 Tiesi Jesus IsÀn kaikki hÀnen kÀsiinsÀ antaneen, ja ettÀ hÀn oli Jumalasta lÀhtenyt ulos ja oli Jumalan tykö menevÀ:
4 Nousi hÀn ehtoolliselta ja riisui vaatteensa, ja otti liinaisen, ja vyötti itsensÀ.
5 Pani hÀn sitte vettÀ maljaan, ja rupesi pesemÀÀn opetuslasten jalkoja, ja kuivasi ne sillÀ liinaisella, jolla hÀn vyötetty oli.
6 Niin hÀn tuli Simon Pietarin tykö, joka sanoi hÀnelle: Herra, sinÀkö minun jalkani peset?
7 Jesus vastasi ja sanoi hÀnelle: mitÀ minÀ teen, et sinÀ sitÀ nyt tiedÀ, mutta tÀstedes saat sinÀ sen tietÀÀ.
8 Pietari sanoi hÀnelle: ei sinun pidÀ ikÀnÀ pesemÀn minun jalkojani. Vastasi hÀntÀ Jesus: ellen minÀ sinua pese, niin ei sinulla ole osaa minun kanssani.
9 Simon Pietari sanoi hÀnelle: Herra, ei ainoastaan minun jalkojani, mutta myös kÀdet ja pÀÀ.
10 Sanoi Jesus hÀnelle: joka pesty on, ei se muuta tarvitse, vaan ettÀ jalat pestÀÀn, ja niin hÀn on kokonansa puhdas: ja te olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki.
11 SillÀ hÀn tiesi pettÀjÀnsÀ; sentÀhden hÀn sanoi: ette kaikki ole puhtaat.
12 Sittekuin hÀn oli pessyt heidÀn jalkansa ja vaatteensa ottanut, istui hÀn taas ja sanoi heille: tiedÀttekö, mitÀ minÀ teille tehnyt olen?
13 Te kutsutte minun Mestariksi ja Herraksi, ja te sanotte oikein; sillÀ minÀ myös olen.
14 SentÀhden, jos minÀ, joka olen Herra ja Mestari, olen teidÀn jalkanne pessyt, niin pitÀÀ myös teidÀnkin toinen toisenne jalat pesemÀn.
15 SillÀ minÀ annoin teille esikuvan, ettÀ te niin tekisitte, kuin minÀ tein teille.
16 Totisesti, totisesti sanon minÀ teille: ei ole palvelia suurempi herraansa, eikÀ sanansaattaja suurempi kuin se, joka hÀnen lÀhetti.
17 Jos te nÀmÀt tiedÀtte, te olette autuaat, jos te niitÀ teette.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 1 : 1
1 Alussa oli sana, ja se Sana oli Jumalan tykönÀ, ja Jumala oli se Sana.
EnsimmÀinen kirje korinttilaisille 10 : 23
23 Kaikki tosin ovat minulle luvalliset, vaan ei kaikki ole tarpeelliset. Kaikki ovat minulle luvalliset, mutta ei kaikki tapahdu parannukseksi.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 17 : 17
17 PyhitÀ heitÀ totuudessas! Sinun puhees on totuus.
Leave a Reply