Harp

Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na Harp

Jesajan kirja 38 : 20
20 Herra, auta minua; niin me veisaamme minun veisuni, niinkauvan kuin me elÀmme, Herran huoneessa.

Hesekielin kirja 33 : 32
32 Ja katso, sinun tÀytyy olla heidÀn ilovirtensÀ, jota he mielellÀnsÀ laulavat ja soittavat; niin he sinun sanas kyllÀ kuulevat, mutta ei he tee sen jÀlkeen.

Habakukin kirja 3 : 19
19 Herra, Herra on minun voimani, joka asettaa minun jalkani niinkuin peuran jalat, ja vie minun korkialle, niin ettÀ minÀ soitan kanteleitani.

EnsimmÀinen Samuelin kirja 18 : 6
6 Mutta tapahtui, kuin he tulivat ja David palasi lyömÀstÀ Philistealaista, ettÀ vaimot kaikista Israelin kaupungeista kÀvivÀt virsillÀ ja hypyillÀ kuningas Saulia vastaan, harpuilla, ilolla ja kanteleilla.

Psalmien kirja 33 : 2
2 KiittÀkÀÀt Herraa kanteleilla, veisatkaat hÀnelle kiitosta kymmenkielisellÀ psaltarilla.

Psalmien kirja 92 : 3
3 KymmenkielisellÀ ja psaltarilla, soittain kanteleilla.

Psalmien kirja 144 : 9
9 Jumala, minÀ veisaan sinulle uuden virren: minÀ soitan sinulle kymmenkielisellÀ psaltarilla,

Psalmien kirja 150 : 4
4 KiittÀkÀÀt hÀntÀ harpuilla ja tanssilla: kiittÀkÀÀt hÀntÀ harpun kielillÀ ja huiluilla!

EnsimmÀinen Mooseksen kirja 4 : 21
21 Ja hÀnen veljensÀ nimi oli Jubal, josta kantelein ja huiluin soittajat tulivat.

EnsimmÀinen kuninkaiden kirja 10 : 12
12 Ja kuningas antoi tehdÀ Hebenin puista patsaita Herran huoneesen ja kuninkaan huoneesen, ja kanteleet ja harput soittajille. Ei tullut sinne sitte niin paljo Hebenin puita, eikÀ myös nÀhty ole tÀhÀn pÀivÀÀn asti.

EnsimmÀinen Samuelin kirja 16 : 16
16 MeidÀn Herramme sanokaan nyt palvelioillensa, jotka hÀnen edessÀnsÀ seisovat, ettÀ he etsivÀt miestÀ, joka taitais soittaa harppua: kuin paha henki tulee Jumalalta sinuun, ettÀ hÀn soittais kÀdellÀnsÀ, niin sinÀ paranet.

EnsimmÀinen Samuelin kirja 16 : 23
23 Kuin Jumalan henki tuli Saulin pÀÀlle, otti David kanteleen ja soitti kÀdellÀnsÀ; niin Saul virvoitettiin ja tuli paremmaksi, ja paha henki lÀksi hÀnestÀ.

EnsimmÀinen Samuelin kirja 10 : 5
5 Sitte tulet sinÀ Jumalan korkeudelle, kussa Philistealaisten leirit ovat. Ja pitÀÀ tapahtuman, ettÀ tultuas kaupunkiin, kohtaat prophetain joukon, jotka ovat tulleet korkeudelta, ja heidÀn edellÀnsÀ kantele ja trumpu, huilut ja harput, ja he propheteeraavat.

EnsimmÀinen aikakirja 16 : 5
5 Ne olivat: Asaph ensimÀinen, Sakaria toinen, Jeiel, Semiramot, Jehiel, Mattitja, Eliab, Benaja, Obededom ja Jeiel, psaltarein ja harppuin kanssa; mutta Asaph kilisevÀisten symbalein kanssa;

EnsimmÀinen aikakirja 25 : 7
7 Ja heidÀn ja heidÀn veljeinsÀ luku kaikki yhteen, jotka olivat oppineet ja ymmÀrtÀvÀiset Herran veisussa, oli kaksisataa ja kahdeksanyhdeksÀttÀkymmentÀ.

Toinen aikakirja 5 : 13
13 Ja soittajain ja veisaajain ÀÀni kuului soveliaasti yhteen niinkuin yhden ÀÀni, kiittÀin ja kunnioittain Herraa; ja kuin vaskitorven, symbalein ja muiden harppuin ÀÀni hÀnensÀ korotti, kiittÀissÀ Herraa, ettÀ hÀn on hyvÀ, ja hÀnen laupiutensa pysyy ijankaikkiseen, silloin Herran huone tÀytettiin pilvellÀ,

Toinen aikakirja 29 : 25
25 Ja hÀn asetti LevilÀiset Herran huoneesen symbaleilla, psaltareilla ja harpuilla, niinkuin David kÀskenyt oli ja Gad kuninkaan nÀkiÀ, ja Natan propheta; sillÀ se oli Herran kÀsky hÀnen prophetainsa kautta.

Psalmien kirja 33 : 2
2 KiittÀkÀÀt Herraa kanteleilla, veisatkaat hÀnelle kiitosta kymmenkielisellÀ psaltarilla.

Psalmien kirja 43 : 4
4 Ja minÀ kÀvisin sisÀlle Jumalan alttarin tykö, sen Jumalan tykö, joka minun iloni ja riemuni on, ja kiittÀisin sinua kanteleilla, Jumalani, minun Jumalani.

Psalmien kirja 49 : 4
4 MinÀ tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.

Psalmien kirja 57 : 8
8 HerÀÀ kunniani, herÀÀ psaltari ja kantele, varhain minÀ tahdon herÀtÀ.

Psalmien kirja 71 : 1 – 232

1 Sinuun, Herra, minÀ uskallan: ÀlÀ anna minua ikÀnÀ hÀvÀistÀ.
2 Vapahda minua vanhurskaudessa ja pelasta minua: kallista korvas minun puoleeni ja auta minua.
3 Ole minulle vahva turva, johon minÀ aina pakenisin: sinÀ olet luvannut minua auttaa; sillÀ sinÀ olet minun kallioni ja linnani.
4 Minun Jumalani, auta minua jumalattoman kÀdestÀ, vÀÀrÀn ja vÀkivaltaisen kÀdestÀ.
5 SillÀ sinÀ olet minun turvani, Herra, Herra: minun toivoni hamasta minun nuoruudestani.
6 Sinuun minÀ olen luottanut hamasta Àitini kohdusta, sinÀ minun vedit ulos Àitini kohdusta: sinusta on aina minun kerskaukseni.
7 MinÀ olen monelle ihmeeksi tullut; mutta sinÀ olet minun vahva turvani.
8 TÀytÀ minun suuni sinun kiitoksestas ja sinun kunniastas joka pÀivÀ.
9 ÄlĂ€ minua heitĂ€ pois minun vanhuudessani: Ă€lĂ€ minua hylkÀÀ, kuin minĂ€ heikoksi tulen.
10 SillÀ minun viholliseni puhuvat minua vastaan: ja jotka minun sieluani vÀijyvÀt, he keskenÀnsÀ neuvoa pitÀvÀt,
11 Ja sanovat: Jumala hylkÀsi hÀnen; ajakaat takaa ja kÀsittÀkÀÀt hÀntÀ, sillÀ ei ole vapahtajaa.
12 Jumala, ÀlÀ erkane kauvas minusta: minun Jumalani, riennÀ minua auttamaan.
13 HÀvetköön ja hukkukoon, jotka minun sieluani vastaan ovat: hÀpiÀn ja hÀvÀistyksen alle tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.
14 Mutta minÀ odotan aina, ja korotan aina sinun kiitokses.
15 Minun suuni pitÀÀ ilmoittaman sinun vanhurskauttas, joka pÀivÀ sinun autuuttas, joita en minÀ voi kaikkia lukea.
16 MinÀ vaellan Herran, Herran vÀkevyydessÀ: minÀ tahdon muistaa ainoastaan sinun vanhurskauttas.
17 Jumala, sinÀ olet minua nuoruudestani opettanut, sentÀhden minÀ julistan sinun ihmeitÀs.
18 Ja minun vanhuudessani ja harmaaksi tultuani ÀlÀ, Jumala, minua hylkÀÀ, siihenasti kuin minÀ ilmoitan sinun kÀsivartes lasten lapsille, ja sinun vÀkevyytes kaikille tulevaisille.
19 Ja tosin, Jumala, sinun vanhurskautes on sangen korkia, sinÀ teet suuria: Jumala, kuka on sinun vertaises?
20 SillÀ sinÀ annat minun nÀhdÀ paljon ja suuria ahdistuksia, ja virvoitat minua jÀlleen; ja taas sinÀ haet minua ulos maan syvyydestÀ.
21 SinÀ teet minun sangen suureksi, ja lohdutat minua jÀlleen.
22 Niin minÀkin kiitÀn sinua psaltarilla, sinun totuuttas, minun Jumalani: minÀ veisaan kiitosta sinulle kanteleilla, sinÀ pyhÀ Israelissa.
23 Minun huuleni pitÀÀ kiittÀmÀn, koska minÀ sinulle veisaan, ja minun sieluni, jonkas lunastit.
24 Ja minun kieleni puhuu myös joka pÀivÀ sinun vanhurskaudestas; sentÀhden hÀvetkÀÀn he ja hÀpiÀÀn tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.

Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *