child rearing

Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na child rearing

Sananlaskujen kirja 22 : 6
6 Niinkuin sinÀ lapsen totutat nuoruudessa, niin ei hÀn siitÀ luovu, kuin hÀn vanhenee.

Kirje efesolaisille 6 : 4
4 Ja te isÀt, ÀlkÀÀt yllyttÀkö lapsianne vihaan, vaan kasvattakaat heitÀ kurituksessa ja Herran nuhteessa.

Sananlaskujen kirja 29 : 15
15 Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi hÀpÀisee ÀitinsÀ.

Sananlaskujen kirja 23 : 13 – 14
13 ÄlĂ€ lakkaa lasta kurittamasta; sillĂ€ jos sinĂ€ hĂ€ntĂ€ vitsalla lyöt, niin ei hĂ€n kuole.
14 SinÀ lyöt hÀntÀ vitsalla, vaan sinÀ vapahdat hÀnen sielunsa helvetistÀ.

Psalmien kirja 127 : 3
3 Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmÀ on anto.

Kirje kolossalaisille 3 : 21
21 IsÀt, ÀlkÀÀt kehoittako teidÀn lapsianne vihaan, ettei he araksi tulisi.

Sananlaskujen kirja 13 : 24
24 Joka vitsaansa sÀÀstÀÀ, hÀn vihaa lastansa; vaan joka hÀntÀ rakastaa, hÀn aikanansa sitÀ kurittaa.

Kirje kolossalaisille 3 : 20
20 Lapset, olkaat kuuliaiset vanhemmillenne kaikissa; sillÀ se on Herralle hyvin otollinen.

Sananlaskujen kirja 29 : 17
17 Kurita poikaas, niin hÀn sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.

Viides Mooseksen kirja 6 : 6 – 7
6 Ja nÀmÀt sanat, jotka minÀ kÀsken sinulle tÀnÀpÀnÀ, pitÀÀ sinun paneman sydÀmees,
7 Ja teroittaman ne sinun lapsilles, ja niistÀ puhuman, huoneessa istuissas ja tiellÀ kÀydessÀs, maata pannessas ja noustessas.

Psalmien kirja 127 : 3 – 5
3 Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmÀ on anto.
4 Kuin nuolet vÀkevÀn kÀdessÀ, niin ovat nuorukaiset.
5 Autuas on se, jonka viini on niitÀ tÀynnÀnsÀ: ei ne hÀvÀistÀ, kuin heillÀ vihollistensa kanssa portissa tekemistÀ on.

Toinen Mooseksen kirja 21 : 17
17 Ja joka kiroilee isÀÀnsÀ ja ÀitiÀnsÀ, sen pitÀÀ totisesti kuoleman.

EnsimmĂ€inen Johanneksen kirje 2 : 1 – 29
1 Minun lapsukaiseni! nÀitÀ minÀ teille kirjoitan, ettette syntiÀ tekisi. Ja jos joku syntiÀ tekee, niin meillÀ on edesvastaaja IsÀn tykönÀ, Jesus Kristus, joka vanhurskas on,
2 Ja hÀn on sovinto meidÀn synteimme edestÀ, ei ainoastaan meidÀn, vaan myös kaiken maailman edestÀ.
3 Ja siitÀ me ymmÀrrÀmme, ettÀ me hÀnen tunnemme, jos me hÀnen kÀskynsÀ pidÀmme.
4 Joka sanoo: minÀ tunnen hÀnen, ja ei pidÀ hÀnen kÀskyjÀnsÀ, hÀn on valehtelia, ja ei hÀnessÀ ole totuus.
5 Mutta joka hÀnen sanansa pitÀÀ, totisesti on Jumalan rakkaus hÀnessÀ tÀydellinen. SiitÀ me tiedÀmme, ettÀ me hÀnessÀ olemme.
6 Joka sanoo itsensÀ hÀnessÀ pysyvÀn, hÀnen pitÀÀ niin vaeltaman kuin hÀnkin vaelsi.
7 Rakkaat veljet, en minÀ uutta kÀskyÀ teille kirjoita, vaan vanhan kÀskyn, joka teillÀ alusta oli. Vanha kÀsky on se sana, jonka te alusta kuulitte.
8 MinÀ kirjoitan teille taas uuden kÀskyn, se mikÀ hÀnessÀ totinen on, ja teissÀ myös; sillÀ pimeys on mennyt pois ja totinen valkeus nyt paistaa.
9 Joka sanoo valkeudessa olevansa ja vihaa veljeÀnsÀ, hÀn on vielÀ pimeydessÀ.
10 Joka veljeÀnsÀ rakastaa, se pysyy valkeudessa ja ei hÀnessÀ ole pahennusta.
11 Mutta joka veljeÀnsÀ vihaa, hÀn on pimeydessÀ ja vaeltaa pimeydessÀ, eikÀ tiedÀ, kuhunka hÀn menee; sillÀ pimeydet ovat hÀnen silmÀnsÀ soaisseet.
12 Rakkaat poikaseni, minÀ kirjoitan teille, ettÀ teille synnit anteeksi annetaan hÀnen nimensÀ tÀhden.
13 MinÀ kirjoitan teille, isÀt; sillÀ te tunsitte hÀnen, joka alusta on. MinÀ kirjoitan teille nuorukaiset, sillÀ te voititte pahan. MinÀ kirjoitan teille, lapsukaiseni; sillÀ te tunsitte IsÀn.
14 MinÀ kirjoitin teille, isÀt; sillÀ te tunsitte sen, joka alusta on. MinÀ kirjoitin teille, nuorukaiset; sillÀ te olette vÀkevÀt, ja Jumalan sana pysyy teissÀ, ja te olette pahan voittaneet.
15 ÄlkÀÀt maailmaa rakastako eli mitÀÀn mitĂ€ maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, ei hĂ€nessĂ€ ole IsĂ€n rakkaus.
16 SillÀ kaikki, mitÀ maailmassa on, lihan himo, silmÀin pyyntö ja elÀmÀn koreus, ei se ole IsÀstÀ, vaan se on maailmasta.
17 Ja maailma katoo ja hÀnen himonsa; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy ijankaikkisesti.
18 Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika, ja niinkuin te olette kuulleet, ettÀ antikristus tulee, niin nyt myös monta antikristusta rupee olemaan; sillÀ me tunnemme, ettÀ viimeinen aika on.
19 He ovat meistÀ lÀhteneet, mutta ei he olleet meistÀ; sillÀ jos he meistÀ olleet olisivat, niin he tosin olisivat meidÀn kanssamme pysyneet: mutta ettÀ ne julki tulisivat, ettei he kaikki ole meistÀ.
20 Ja teillÀ on voide hÀneltÀ, joka pyhÀ on, ja te tiedÀtte kaikki.
21 En minÀ teille kirjoittanut niinkuin totuuden tietÀmÀttömille, vaan niinkuin sen tietÀville, ja ettei yksikÀÀn valhe ole totuudesta.
22 Kuka on valehtelia, vaan se joka kieltÀÀ Jesuksen olevan Kristuksen? Se on antikristus, joka kieltÀÀ IsÀn ja Pojan.
23 Jokainen joka kieltÀÀ Pojan, ei hÀnellÀ IsÀÀkÀÀn ole.
24 MitÀ te siis alusta kuulitte, se teissÀ pysykÀÀn: jos se teissÀ pysyy, minkÀ te alusta kuulitte, niin te myös Pojassa ja IsÀssÀ pysytte.
25 Ja tÀmÀ on se lupaus, jonka hÀn meille luvannut on, sen ijankaikkisen elÀmÀn.
26 NÀmÀt minÀ teille niistÀ kirjoitin, jotka teitÀ viettelevÀt.
27 Ja se voide, jonka te hÀneltÀ saaneet olette, pysyy teissÀ, ja ette tarvitse, ettÀ joku teitÀ opettaa; vaan niinkuin se voide teitÀ kaikista opettaa, niin on se tosi ja ei valhe, ja niinkuin se teitÀ opetti, niin myös te hÀnessÀ pysykÀÀt,
28 Ja nyt, lapsukaiseni, pysykÀÀt hÀnessÀ: ettÀ kuin hÀn ilmestyy, meillÀ olis turva, ettemme hÀnen edessÀnsÀ hÀpiÀÀn tulisi hÀnen tulemisessansa.
29 Jos te tiedÀtte, ettÀ hÀn vanhurskas on, niin tietÀkÀÀt myös, ettÀ jokainen, joka vanhurskautta tekee, se on syntynyt hÀnestÀ.

Sananlaskujen kirja 21 : 20
20 Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmÀ ihminen sen tuhlaa.

Evankeliumi Matteuksen mukaan 15 : 4
4 SillÀ Jumala kÀski, sanoen: kunnioita isÀÀs ja ÀitiÀs: ja joka kiroilee isÀÀ eli ÀitiÀ, hÀnen pitÀÀ kuolemalla kuoleman.

Kirje Titukselle 2 : 6
6 Neuvo myös nuoria miehiÀ siviÀsti olemaan.

Kirje heprealaisille 12 : 5 – 11
5 Ja te olette jo unohtaneet sen manauksen, joka teille niin. kuin lapsille puhuu: minun poikani, ÀlÀ katso ylön Herran kuritusta, ja ÀlÀ nÀÀnny, koskas hÀneltÀ rangaistaan,
6 SillÀ jota Herra rakastaa, sitÀ hÀn myös rankaisee; mutta jokaista poikaa hÀn pieksÀÀ, jonka hÀn korjaa.
7 Jos te kurituksen kÀrsitte, niin Jumala taritsee itsensÀ teille niinkuin lapsillensa; sillÀ kuka on se poika, jota ei isÀ kurita?
8 Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osalliset olleet, niin te olette ÀpÀrÀt ja ette lapset.
9 Ja kuin meillÀ ovat lihalliset isÀt olleet kurittajana, niin me olemme niitÀ kavahtaneet: eikö meidÀn siis paljoa enemmin pidÀ hengelliselle IsÀlle alamaiset oleman, ettÀ me elÀisimme?
10 SillÀ ne tosin ovat meitÀ kurittaneet harvoina pÀivinÀ luulonsa jÀlkeen; mutta tÀmÀ meidÀn tarpeeksemme, ettÀ me hÀnen pyhyytensÀ saisimme.
11 Mutta koska kaikkinainen rangaistus kÀsissÀ on, niin ei se nÀy meille iloksi, vaan murheeksi; mutta sitte antaa hÀn rauhallisen vanhurskauden hedelmÀn niille, jotka siinÀ harjoitetut ovat.

Sananlaskujen kirja 13 : 22
22 HyvÀllÀ on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle sÀÀstetÀÀn.

Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *