steadfast love

Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na steadfast love

Psalmien kirja 118 : 1 – 29
1 KiittÀkÀÀt Herraa; sillÀ hÀn on hyvÀ, ja hÀnen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Sanokaan nyt Israel: hÀnen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
3 Sanokaan nyt Aaronin huone: hÀnen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
4 Sanokaan nyt kaikki, jotka Herraa pelkÀÀvÀt: hÀnen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
5 Tuskissani minÀ Herraa avukseni huusin, ja Herra kuuli minua, ja pelasti minun.
6 Herra on minun kanssani; sentÀhden en minÀ pelkÀÀ, mitÀ ihmiset minulle tekisivÀt.
7 Herra on minun kanssani auttamassa minua, ja minÀ tahdon nÀhdÀ iloni minun vihollisistani.
8 Parempi on uskaltaa Herran pÀÀlle, kuin luottaa ihmisiin.
9 Parempi on uskaltaa Herran pÀÀlle, kuin luottaa pÀÀmiehiin.
10 Kaikki pakanat piirittÀvÀt minua; mutta Herran nimeen minÀ heitÀ lyön maahan.
11 He piirittÀvÀt minua joka kulmalta; mutta Herran nimeen minÀ heitÀ lyön maahan.
12 He piirittÀvÀt minua niinkuin kimalaiset, ja he sammuvat niinkuin tuli orjantappuroissa; mutta Herran nimeen minÀ heitÀ lyön maahan.
13 Minua kovin sysÀtÀÀn lankeemaan; mutta Herra auttaa minua.
14 Herra on minun vÀkevyyteni, ja minun virteni, ja on minun autuuteni.
15 Ilon ja autuuden ÀÀni on vanhurskasten majoissa: Herran oikia kÀsi saa voiton.
16 Herran oikia kÀsi on koroitettu: Herran oikia kÀsi saa voiton.
17 En minÀ kuole, vaan elÀn, ja Herran tekoja luettelen.
18 KyllÀ Herra minua kurittaa, vaan ei hÀn minua kuolemalle anna.
19 Avatkaat minulle vanhurskauden portit, minun kÀydÀkseni sisÀlle, kiittÀmÀÀn Herraa.
20 TÀmÀ on Herran portti: vanhurskaat siitÀ kÀyvÀt sisÀlle.
21 MinÀ kiitÀn sinua, ettÀs minun rukoukseni kuulit, ja autit minua.
22 Se kivi, jonka rakentajat hylkÀsivÀt, on tullut kulmakiveksi.
23 Herralta se on tapahtunut, ja on ihme meidÀn silmÀimme edessÀ.
24 TÀmÀ on se pÀivÀ, jonka Herra teki: iloitkaamme ja riemuitkaamme hÀnessÀ.
25 O Herra, auta, o Herra, anna menestyÀ!
26 Siunattu olkoon se,joka tulee Herran nimeen! me siunaamme teitÀ Herran huoneesta.
27 Herra on Jumala, joka meitÀ valistaa: kaunistakaat juhlalehdillÀ hamaan alttarin sarviin asti.
28 SinÀ olet minun Jumalani, ja minÀ kiitÀn sinua; minun Jumalani! sinua minÀ ylistÀn.
29 KiittÀkÀÀt Herraa; sillÀ hÀn on hyvÀ, ja hÀnen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.

EnsimmĂ€inen kirje korinttilaisille 13 : 1 – 13
1 Jos minÀ ihmisten ja enkelein kielillÀ puhuisin, ja ei minulla olisi rakkautta, niin minÀ olisin kuin helisevÀ vaski tai kilisevÀ kulkuinen.
2 Ja jos minÀ propheteerata taitaisin, ja kaikki salaisuudet tietÀisin ja kaiken tiedon, ja minulla olis kaikki usko, niin ettÀ minÀ vuoret siirtÀisin, ja ei olisi minulla rakkautta, niin en minÀ mitÀÀn olisi.
3 Ja jos minÀ kaiken tavarani kuluttaisin köyhÀin ravinnoksi, ja jos minÀ antaisin ruumiini poltettaa, ja ei olisi minulla rakkautta, niin ei se olisi minulle mitÀÀn hyödyllinen.
4 Rakkaus on kÀrsivÀllinen ja laupias. Ei rakkaus kadehdi, ei rakkaus ole tyly, ei hÀn paisu:
5 Ei hÀn kÀytÀ itsiÀnsÀ sopimattomasti, ei omaansa etsi, ei hÀn vihaan syty, ei hÀn pahaa ajattele,
6 Ei hÀn vÀÀryydestÀ iloitse, mutta hÀn iloitsee totuudesta:
7 Kaikki hÀn peittÀÀ, kaikki hÀn uskoo, kaikki hÀn toivoo, kaikki hÀn kÀrsii.
8 Ei rakkaus koskaan vÀsy; vaikka prophetiat lakkaavat, ja kielet vaikenevat, ja tieto katoo.
9 SillÀ me ymmÀrrÀmme puolittain, ja propheteeraamme puolittain.
10 Mutta kuin tÀydellinen tulee, sitte vajaa lakkaa.
11 Kuin minÀ olin lapsi, niin minÀ puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja ajattelin kuin lapsi; mutta sitte kuin minÀ mieheksi tulin, niin minÀ hylkÀsin lapselliset.
12 SillÀ nyt me nÀemme niinkuin peilistÀ tapauksessa, mutta silloin kasvoista kasvoihin: nyt minÀ tunnen puolittain, vaan silloin minÀ tunnen niiinkuin minÀ tuttu olen.
13 Mutta nyt pysyvÀt usko, toivo, rakkaus, nÀmÀt kolme; vaan rakkaus on suurin niistÀ.

Psalmien kirja 117 : 1 – 2
1 KiittÀkÀÀt Herraa, kaikki pakanat: ylistÀkÀÀt hÀntÀ kaikki kansat!
2 SillÀ hÀnen armonsa on voimallinen meidÀn pÀÀllemme, ja Herran totuus ijankaikkisesti. Halleluja!

EnsimmĂ€inen kirje korinttilaisille 13 : 4 – 8
4 Rakkaus on kÀrsivÀllinen ja laupias. Ei rakkaus kadehdi, ei rakkaus ole tyly, ei hÀn paisu:
5 Ei hÀn kÀytÀ itsiÀnsÀ sopimattomasti, ei omaansa etsi, ei hÀn vihaan syty, ei hÀn pahaa ajattele,
6 Ei hÀn vÀÀryydestÀ iloitse, mutta hÀn iloitsee totuudesta:
7 Kaikki hÀn peittÀÀ, kaikki hÀn uskoo, kaikki hÀn toivoo, kaikki hÀn kÀrsii.
8 Ei rakkaus koskaan vÀsy; vaikka prophetiat lakkaavat, ja kielet vaikenevat, ja tieto katoo.

Psalmien kirja 51 : 1 – 19
1 Davidin Psalmi, edellÀveisaajalle, (H51:2) Kuin propheta Natan tuli hÀnen tykönsÀ, sittekuin hÀn Batseban tykönÀ kÀynyt oli. (H51:3) Jumala, ole minulle armollinen sinun hyvyytes tÀhden: pyyhi pois minun syntini suuren laupiutes tÀhden.
2 Pese minua hyvin vÀÀryydestÀni, ja puhdista minua synnistÀni.
3 SillÀ minÀ tunnen pahat tekoni, ja minun syntini on aina edessÀni.
4 Sinua, sinua ainoaa vastaan minÀ syntiÀ tein, ja pahasti tein sinun edessÀs, ettÀs olisit oikia sanoissas ja puhdas tuomitessas.
5 Katso, minÀ olen synnissÀ syntynyt, ja minun Àitini on synnissÀ minun siittÀnyt.
6 Katso, sinÀ halajat totuutta, joka salaudessa on, ja ilmoitat salatun viisauden minulle.
7 Puhdista minua isopilla, ettÀ minÀ puhdistuisin: pese minua, ettÀ minÀ lumivalkiaksi tulisin.
8 Anna minun kuulla iloa ja riemua, ettÀ ne luut ihastuisivat, jotka sÀrkenyt olet.
9 PeitÀ kasvos minun synneistÀni, ja pyyhi pois kaikki pahat tekoni.
10 Jumala, luo minuun puhdas sydÀn, ja anna minulle uusi vahva henki.
11 ÄlĂ€ heitĂ€ minua pois kasvois edestĂ€, ja Ă€lĂ€ minulta ota pois sinun PyhÀÀ HenkeĂ€s.
12 Anna minulle taas sinun autuutes ilo, ja sillÀ hyvÀllÀ hengellÀs tue minua.
13 MinÀ tahdon vÀÀrille opettaa sinun ties, ettÀ syntiset tykös palajaisivat.
14 PÀÀstÀ minua veren vioista, Jumala, minun autuuteni Jumala, ettÀ minun kieleni ylistÀis sinun vanhurskauttas.
15 Avaa, Herra, minun huuleni, ettÀ minun suuni ilmoittais sinun kiitokses.
16 SillÀ ei sinulle kelpaa uhri, ettÀ minÀ sen antaisin; ja ei polttouhri sinulle ensinkÀÀn kelpaa.
17 Ne uhrit, jotka Jumalalle kelpaavat, ovat murheellinen henki: ahdistettua ja sÀrjettyÀ sydÀntÀ et sinÀ, Jumala, hylkÀÀ.
18 Tee Zionille hyvÀsti sinun armos jÀlkeen; rakenna Jerusalemin muurit.
19 Silloin sinulle kelpaavat vanhurskauden uhrit, polttouhrit ja muut uhrit: silloin sinun alttarillas hÀrkiÀ uhrataan.

Apostolien teot 17 : 28
28 SillÀ hÀnessÀ me elÀmme, ja liikumme, ja olemme: niinkuin muutamat teidÀn runosepistÀnne sanoneet ovat: sillÀ me olemme myös hÀnen sukunsa.

Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *