seventh day adventist

Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na seventh day adventist

Jesajan kirja 66 : 22 – 23
22 SillÀ niinkuin uudet taivaat ja uusi maa, jotka minÀ teen, ovat minun edessÀni, sanoo Herra, juuri niin pitÀÀ teidÀn siemenenne ja nimenne pysymÀn.
23 Ja kaikki liha pitÀÀ yhdestÀ kuukaudesta niin toiseen, ja yhdestÀ sabbatista niin toiseen, tuleman kumartamaan minun eteeni, sanoo Herra:

Evankeliumi Matteuksen mukaan 24 : 1 – 51
1 Ja Jesus meni ulos ja lÀksi pois templistÀ, ja hÀnen opetuslapsensa tulivat osoittamaan hÀnelle templin rakennuksia.
2 Niin sanoi Jesus heille: ettekö te kaikkia nÀitÀ nÀe? Totisesti sanon minÀ teille: ei pidÀ tÀssÀ jÀtettÀmÀn kiveÀ kiven pÀÀlle, joka ei maahan jaoteta.
3 Mutta kuin hĂ€n istui ÖljymĂ€ellĂ€, menivĂ€t opetuslapset hĂ€nen tykönsĂ€ erinĂ€nsĂ€ ja sanoivat: sano meille: koska tĂ€mĂ€ tapahtuu, ja mikĂ€ sinun tulemises ja maailman lopun merkki ollee?
4 Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: katsokaat, ettei kenkÀÀn teitÀ viettele.
5 SillÀ monta tulevat minun nimeeni, sanoen: minÀ olen Kristus! ja viettelevÀt monta.
6 Niin te saatte kuulla sotia ja sanomia sodista. Katsokaat, ettette peljÀsty; sillÀ kaikki nÀmÀt pitÀÀ tapahtuman, mutta ei vielÀ ole loppu.
7 SillÀ kansan pitÀÀ kansaa vastaan nouseman ja valtakunnan valtakuntaa vastaan, ja tulee ruttotauti ja nÀlkÀ ja maanjÀristys moneen paikkaan.
8 Mutta kaikki nÀmÀt ovat murhetten alku.
9 Silloin he ylönantavat teitÀ vaivaan ja tappavat teidÀt, ja te tulette vihattavaksi kaikilta pakanoilta minun nimeni tÀhden.
10 Ja silloin monta pahenevat, ja keskenÀnsÀ pettÀvÀt toinen toisensa, ja vihaavat toinen toistansa keskenÀnsÀ.
11 Ja monta vÀÀrÀÀ prophetaa nousevat ja viettelevÀt monta.
12 Ja ettÀ vÀÀryys saa vallan, niin rakkaus monessa kylmenee.
13 Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se tulee autuaaksi.
14 Ja tÀmÀ valtakunnan evankeliumi pitÀÀ saarnattaman kaikessa maailmassa, kaikille pakanoille todistukseksi; ja silloin tulee loppu.
15 Kuin te siis nÀette hÀvityksen kauhistuksen, josta sanottu on Daniel prophetan kautta, seisovan pyhÀssÀ siassa; (joka tÀmÀn lukee, hÀn ymmÀrtÀköön!)
16 Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille.
17 Ja joka katon pÀÀllÀ on, Àlköön astuko alas ottamaan jotakin huoneestansa.
18 Ja joka pellolla on, Àlköön palatko vaatteitansa ottamaan.
19 Voi raskaita ja imettÀvÀisiÀ niinÀ pÀivinÀ!
20 Mutta rukoilkaat, ettei teidÀn pakonne tapahtuisi talvella eikÀ sabbatina;
21 SillÀ silloin pitÀÀ suuren vaivan oleman, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta niin tÀhÀn asti, ei myös tule.
22 Ja ellei ne pÀivÀt olisi lyhennetyt, niin ei yksikÀÀn liha tulisi autuaaksi; mutta valittuin tÀhden pitÀÀ ne pÀivÀt lyhennettÀmÀn.
23 Silloin jos joku teille sanois: katso, tÀssÀ on Kristus taikka siellÀ! ÀlkÀÀt uskoko.
24 SillÀ vÀÀrÀt Kristukset ja vÀÀrÀt prophetat nousevat, ja tekevÀt suuria ihmeitÀ ja merkkejÀ: niin ettÀ myös, jos taitais tapahtua, valitutkin eksytettÀisiin.
25 Katso, minÀ olen teille sen ennen sanonut.
26 Jos he siis teille sanovat: katso, hÀn on korvessa! niin ÀlkÀÀt menkö ulos; katso, hÀn on kammiossa! ÀlkÀÀt uskoko.
27 SillÀ niinkuin pitkÀisen tuli leimahtaa idÀstÀ ja nÀkyy hamaan lÀnteen, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus.
28 SillÀ kussa raato on, siihen kotkat kokoontuvat.
29 Mutta kohta sen ajan vaivan jÀlkeen aurinko pimenee, ja kuu ei anna valoansa, ja tÀhden putoavat taivaasta, ja taivaan voimat pitÀÀ liikutettaman.
30 Ja silloin nÀkyy Ihmisen Pojan merkki taivaassa, ja silloin kaikki sukukunnat maassa parkuvat ja saavat nÀhdÀ Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvissÀ suurella voimalla ja kunnialla.
31 Ja hÀn lÀhettÀÀ enkelinsÀ suurella basunan ÀÀnellÀ, ja he kokoovat hÀnen valittunsa neljÀstÀ tuulesta, yhdestÀ taivasten ÀÀrestÀ niin toiseen.
32 Mutta oppikaat fikunapuusta vertaus: kuin sen oksa on tuores ja lehdet puhkeavat, niin te tiedÀtte suven lÀsnÀ olevan:
33 Niin myös te, kuin te nÀette nÀmÀt kaikki, tietÀkÀÀt, ettÀ se on lÀsnÀ, oven edessÀ.
34 Totisesti sanon minÀ teille: ei suinkaan tÀmÀn sukukunnan pidÀ hukkuman ennen kuin kaikki nÀmÀt tapahtuvat.
35 Taivas ja maa pitÀÀ hukkuman, mutta minun sanani ei pidÀ suinkaan hukkaantuman.
36 Vaan siitÀ pÀivÀstÀ ja hetkestÀ ei tiedÀ kenkÀÀn, ei taivaan enkelitkÀÀn, vaan minun IsÀni yksinÀnsÀ.
37 Mutta niinkuin Noan ajat olivat, niin pitÀÀ myös Ihmisen Pojan tulemus oleman.
38 SillÀ niinkuin he niinÀ pÀivinÀ vedenpaisumisen edellÀ olivat, söivÀt ja joivat, naivat ja huolivat, hamaan siihen pÀivÀÀn asti, jona Noa arkkiin sisÀlle meni,
39 Ja ei tietÀneet ennen kuin vedenpaisumus tuli, ja otti pois kaikki: niin pitÀÀ myös Ihmisen Pojan tulemus oleman.
40 Silloin on kaksi kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jÀtetÀÀn.
41 Kaksi jauhavat myllyssÀ: yksi otetaan ylös, ja toinen jÀtetÀÀn.
42 Valvokaat siis; sillÀ ette tiedÀ, millÀ hetkellÀ teidÀn Herranne on tuleva.
43 Mutta se tietÀkÀÀt: jos perheenisÀntÀ tietÀis, millÀ hetkellÀ varas on tuleva, kaiketi hÀn valvois, eikÀ sallisi kaivaa huonettansa.
44 SentÀhden olkaat te myös valmiit; sillÀ millÀ hetkellÀ ette luulekaan, tulee Ihmisen Poika.
45 Kuka siis on uskollinen ja toimellinen palvelia, jonka Herra pani perheensÀ pÀÀlle, antamaan heille ruokaa ajallansa?
46 Autuas on se palvelia, jonka Herra löytÀÀ niin tehneeksi, kuin hÀn tulee.
47 Totisesti sanon minÀ teille: hÀn panee hÀnen kaiken hyvyytensÀ pÀÀlle.
48 Mutta jos paha palvelia sanoo sydÀmessÀnsÀ: minun Herrani viipyy tulemasta;
49 Ja rupee pieksÀmÀÀn leipÀveljiÀnsÀ, niin myös syömÀÀn ja juomaan juomarien kanssa:
50 Niin sen palvelian Herra tulee sinÀ pÀivÀnÀ, jona ei hÀn luulekaan, ja sillÀ hetkellÀ, jolla ei hÀn tiedÀ.
51 Ja hÀn eroittaa hÀnen, ja antaa hÀnelle osan ulkokullattuin kanssa: siellÀ pitÀÀ oleman itku ja hammasten kiristys.

Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *