mista-raamattu-sanoo – Kaikki Raamatun jakeet aiheesta

Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na

Sananlaskujen kirja 10 : 4
4 Petollinen kÀsi tekee köyhÀksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.

Evankeliumi Luukkaan mukaan 16 : 13
13 Ei yksikÀÀn palvelia taida kahta herraa palvella; sillÀ taikka hÀn yhtÀ vihaa ja toista rakastaa, eli yhdessÀ hÀn kiinni riippuu ja toisen katsoo ylön. Ette taida palvella Jumalaa ja mammonaa.

EnsimmĂ€inen kirje Timoteukselle 6 : 17 – 18
17 KÀske niitÀ, jotka rikkaat tÀssÀ maailmassa ovat, ettei he ylpeilisi eikÀ panisi toivoansa katoovaisen rikkauden, vaan elÀvÀn Jumalan pÀÀlle, joka meille antaa nautitaksemme runsaasti kaikkinaista:
18 EttÀ he tekisivÀt hyvÀÀ ja hyvissÀ töissÀ rikastuisivat, antaisivat hyvÀllÀ mielellÀ, olisivat avulliset,

Evankeliumi Markuksen mukaan 8 : 36
36 SillÀ mitÀ se auttaa ihmistÀ, jos hÀn voittais kaiken maailman, ja sais sielullensa vahingon?

Evankeliumi Luukkaan mukaan 6 : 38
38 Antakaat, ja teille annetaan: hyvÀn mitan, likistetyn ja sullotun, ja ylitsevuotavan he antavat teidÀn helmaanne; sillÀ juuri sillÀ mitalla, jolla te mittaatte, pitÀÀ teille jÀlleen mitattaman.

Sananlaskujen kirja 28 : 27
27 Joka vaivaiselle antaa, ei hÀneltÀ puutu; vaan joka silmÀnsÀ hÀnestÀ kÀÀntÀÀ, se tulee pahasti kirotuksi.

Toinen kirje korinttilaisille 9 : 7
7 Kukin sydÀmensÀ ehdon jÀlkeen, ei ylönmielin eli vaatein; sillÀ iloista antajaa Jumala rakastaa.

Sananlaskujen kirja 22 : 1
1 HyvÀ sanoma on kalliimpi kuin suuri rikkaus, ja suosio on parempi kuin hopia ja kulta.

Sananlaskujen kirja 11 : 4
4 Ei rakkaus auta vihan pÀivÀnÀ, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.

Jaakobin kirje 2 : 5 – 6
5 Kuulkaat, rakkaat veljeni: eikö Jumala ole tÀmÀn maailman köyhiÀ valinnut, jotka uskossa rikkaat ja valtakunnan perilliset ovat, jonka hÀn lupasi niille, jotka hÀntÀ rakastavat?
6 Mutta te olette hÀvÀisseet köyhÀn. Eikö rikkaat ole vÀkivaltaiset teitÀ polkemaan ja vetÀmÀÀn teitÀ oikeuden eteen?

Sananlaskujen kirja 30 : 8 – 9
8 VÀÀrÀ oppi ja valhe olkoon minusta kaukana: köyhyyttÀ ja rikkautta ÀlÀ minulle anna; vaan anna minun saada mÀÀrÀtty osani ravinnosta.
9 Etten minÀ, jos minÀ ylen ravituksi tulisin, kieltÀisi sinua ja sanoisi: kuka on Herra? eli, jos minÀ ylen köyhÀksi tulisin, varastaisi, ja syntiÀ tekisi Jumalani nimeÀ vastaan.

Sananlaskujen kirja 28 : 6
6 Parempi on köyhÀ joka vakuudessansa vaeltaa, kuin rikas, joka vÀÀrillÀ teillÀ kÀyskentelee.

Viides Mooseksen kirja 8 : 18
18 Vaan muista Herraa Jumalaas; sillÀ hÀn on se, joka sinulle voiman antaa, tekemÀÀn senkaltaisia voimallisia tekoja, ettÀ hÀn vahvistais liittonsa, jonka hÀn vannoi sinun isilles, niinkuin se tÀnÀkin pÀivÀnÀ tapahtuu.

Malakian kirja 3 : 9 – 10
9 SentÀhden te olette kirouksella kirotut, ettÀ te minun petÀtte, kaikki kansa.
10 Mutta tuokaat tÀydelliset kymmenykset minun aittaani, ettÀ minun huoneessani ruokaa olis; ja niin koetelkaat minua, sanoo Herra Zebaot, ellen minÀ myös avaa teille taivaan akkunia, ja vuodata sieltÀ runsaasti siunausta.

Sananlaskujen kirja 14 : 31
31 Joka köyhÀlle tekee vÀkivaltaa, hÀn laittaa hÀnen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.

Sananlaskujen kirja 11 : 2
2 Kussa ylpeys on, siinÀ on myös ylönkatse; mutta viisaus on nöyrÀin tykönÀ.

Evankeliumi Markuksen mukaan 10 : 25
25 Huokiampi on kamelin kÀydÀ neulan silmÀn lÀvitse, kuin rikkaan Jumalan valtakuntaan sisÀlle tulla.

Sananlaskujen kirja 22 : 7
7 Rikas vallitsee köyhiÀ, ja joka lainaksi ottaa, hÀn on lainaajan orja.

EnsimmĂ€inen kirje Timoteukselle 6 : 9 – 10
9 Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeevat kiusaukseen ja paulaan ja moniin tyhmiin ja vahingollisiin himoihin, jotka ihmiset vahinkoon ja kadotukseen upottavat.
10 SillÀ ahneus on kaiken pahuuden juuri, jota muutamat ovat himoinneet, ja ovat uskosta eksyneet ja itsellensÀ paljon murhetta saattaneet.

Saarnaajan kirja 4 : 1 – 168

1 Taas minÀ katselin kaikkea sortoa, jota harjoitetaan auringon alla, ja katso, siinÀ on sorrettujen kyyneleet, eikÀ ole heillÀ lohduttajaa; vÀkivaltaa tekee heidÀn sortajainsa kÀsi, eikÀ ole heillÀ lohduttajaa.
2 Ja minÀ ylistin vainajia, jotka ovat jo kuolleet, onnellisemmiksi kuin elÀviÀ, jotka vielÀ ovat elossa,
3 ja onnellisemmaksi kuin nÀmÀ kumpikaan sitÀ, joka ei vielÀ ole olemassa eikÀ ole nÀhnyt sitÀ pahaa, mikÀ tapahtuu auringon alla.
4 Ja minÀ nÀin kaikesta vaivannÀöstÀ ja työn kunnollisuudesta, ettÀ se on toisen kateutta toista kohtaan.
5 Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua. TyhmÀ panee kÀdet ristiin ja kalvaa omaa lihaansa.
6 Parempi on pivollinen lepoa kuin kahmalollinen vaivannÀköÀ ja tuulen tavoittelua.
7 Taas minÀ nÀin turhuuden auringon alla:
8 Tuossa on yksinÀinen, ei ole hÀnellÀ toista, ei poikaa, ei veljeÀkÀÀn ole hÀnellÀ; mutta ei ole loppua kaikella hÀnen vaivannÀöllÀnsÀ, eikÀ hÀnen silmÀnsÀ saa kyllÀÀnsÀ rikkaudesta. Ja kenen hyvÀksi minÀ sitten vaivaa nÀen ja pidÀtÀn itseni nautinnoista? TÀmÀkin on turhuutta ja on paha asia.
9 Kahden on parempi kuin yksin, sillÀ heillÀ on vaivannÀöstÀnsÀ hyvÀ palkka.
10 Jos he lankeavat, niin toinen nostaa ylös toverinsa; mutta voi yksinÀistÀ, jos hÀn lankeaa! Ei ole toista nostamassa hÀntÀ ylös.
11 Myös, jos kaksi makaa yhdessÀ, on heillÀ lÀmmin; mutta kuinka voisi yksinÀisellÀ olla lÀmmin?
12 Ja yksinÀisen kimppuun voi joku kÀydÀ, mutta kaksi pitÀÀ sille puolensa. EikÀ kolmisÀinen lanka pian katkea.
13 Parempi on köyhÀ, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhmÀ kuningas, joka ei enÀÀ ymmÀrrÀ ottaa varoituksesta vaaria.
14 SillÀ vankilasta tuo toinen lÀhti tullaksensa kuninkaaksi, vaikka oli hÀnen kuninkaana ollessaan syntynyt köyhÀnÀ.
15 MinÀ nÀin kaikkien, jotka elivÀt ja vaelsivat auringon alla, olevan nuorukaisen puolella, tuon toisen, joka oli astuva hÀnen sijaansa.
16 Ei ollut loppua kaikella sillÀ vÀellÀ, niillÀ kaikilla, joita hÀn johti; mutta jÀlkipolvet eivÀt hÀnestÀ iloitse. SillÀ sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelemista.

Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *