Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na
EnsimmÀinen Johanneksen kirje 1 : 9
9 Jos me tunnustamme meidÀn syntimme, niin hÀn on uskollinen ja hurskas, joka meille synnit anteeksi antaa ja puhdistaa meitÀ kaikesta vÀÀryydestÀ,
EnsimmÀinen Pietarin kirje 5 : 7
7 Kaikki teidÀn murheenne pankaat hÀnen pÀÀllensÀ; sillÀ hÀn pitÀÀ murheen teistÀ.
Kirje efesolaisille 4 : 32
32 Mutta olkaat keskenÀnne ystÀvÀlliset ja laupiaat, ja anteeksi antakaat toinen toisellenne niinkuin Jumala teillekin Kristuksen kautta anteeksi antanut on.
Evankeliumi Markuksen mukaan 11 : 25
25 Ja kuin te seisotte ja rukoilette, niin anteeksi antakaat, jos teillÀ on jotakin jotakuta vastaan, ettÀ myös teidÀn IsÀnne, joka on taivaissa, antais teille anteeksi teidÀn rikoksenne.
Toinen kirje korinttilaisille 5 : 17 – 18
17 SentÀhden jos joku on Kristuksessa, niin hÀn on uusi luontokappale; sillÀ vanhat ovat kadonneet, katso, kaikki ovat uudeksi tulleet.
18 Mutta ne kaikki ovat Jumalasta, joka meitÀ on itse kanssansa sovittanut Jesuksen Kristuksen kautta, ja antoi meille viran sovinnosta saarnata.
Apostolien teot 3 : 19
19 Niin tehkÀÀt parannus ja palatkaat, ettÀ teidÀn syntinne pyyhittÀisiin pois, kuin virvoittamisen ajat tulevat Herran kasvoin edestÀ,
Evankeliumi Matteuksen mukaan 6 : 14 – 15
14 SillÀ jos te anteeksi annatte ihmisille heidÀn rikoksensa, niin myös teidÀn taivaallinen IsÀnne antaa teille anteeksi.
15 Vaan jollette anteeksi anna ihmisille heidÀn rikoksiansa, niin ei myös teidÀn IsÀnne anteeksi anna teidÀn rikoksianne.
Evankeliumi Luukkaan mukaan 17 : 3 – 4
3 Kavahtakaat teitÀnne. Jos veljes rikkoo sinua vastaan, niin nuhtele hÀntÀ: ja jos hÀn itsensÀ parantaa, niin anna hÀnelle anteeksi.
4 Ja jos hÀn seitsemÀn kertaa pÀivÀssÀ rikkoo sinua vastaan, ja seitsemÀn kertaa pÀivÀssÀ sinun tykös palajaa, sanoen: minÀ kadun; niin anna hÀnelle anteeksi.
Sananlaskujen kirja 19 : 11
11 Joka on kÀrsivÀllinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hÀnelle kunniaksi, ettÀ hÀn viat vÀlttÀÀ.
Kirje kolossalaisille 3 : 8
8 Mutta nyt pankaat myös te pois nÀmÀt kaikki, viha, nÀrkÀstys, pahuus, pilkka, ilkiÀt sanat, teidÀn suustanne.
Evankeliumi Matteuksen mukaan 6 : 12
12 Ja anna meille meidÀn velkamme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme meidÀn velvollistemme.
Kirje filippilÀisille 4 : 8
8 VielÀ, rakkaat veljet, mikÀ tosi, mikÀ kunniallinen, mikÀ oikein, mikÀ puhdas, mikÀ otollinen on, mikÀ hyvin kuuluu, jos joku hyvÀ tapa ja jos joku kiitos on, ajatelkaat niitÀ.
Evankeliumi Matteuksen mukaan 18 : 15
15 Mutta jos sinun veljes rikkoo sinua vstaan, niin mene ja nuhtele hÀntÀ kahden kesken yksinÀnsÀ. Jos hÀn sinua kuulee, niin sinÀ olet veljes voittanut.
Evankeliumi Luukkaan mukaan 23 : 34
34 Niin sanoi Jesus: IsÀ, anna heille anteeksi, sillÀ ei he tiedÀ, mitÀ he tekevÀt. Ja he jakoivat hÀnen vaatteensa ja heittivÀt niistÀ arpaa.
Kirje roomalaisille 5 : 1
1 EttÀ me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillÀ on rauha Jumalan kanssa meidÀn Herran Jesuksen Kristuksen kautta,
Kirje kolossalaisille 3 : 13
13 Ja kÀrsikÀÀt toinen toistanne ja anteeksi antakaat toinen toisellenne, jos jollakin on kannetta toista vastaan; niinkuin myös Kristus teille on anteeksi antanut, niin myös tekin tehkÀÀt.
Evankeliumi Matteuksen mukaan 18 : 21 – 35
21 Silloin Pietari tuli hÀnen tykönsÀ, ja sanoi: Herra, kuinka usein minun pitÀÀ veljelleni, joka rikkoo minua vastaan, antaman anteeksi? onko seitsemÀssÀ kerrassa kyllÀ?
22 Sanoi Jesus hÀnelle: en minÀ sano sinulle ainoastaan seitsemÀn kertaa, mutta seitsemÀnkymmentÀ kertaa seitsemÀn.
23 SentÀhden on taivaan valtakunta kuninkaaseen verrattu, joka tahtoi lukua laskea palveliainsa kanssa.
24 Ja kuin hÀn rupesi laskemaan, tuli yksi hÀnen eteensÀ, joka oli hÀnelle velkaa kymmenentuhatta leiviskÀÀ.
25 Mutta ettei hÀnellÀ ollut varaa maksaa, kÀski hÀnen herransa hÀnen myytÀÀ, ja hÀnen emÀntÀnsÀ ja lapsensa, ja kaikki mitÀ hÀnellÀ oli, ja maksettaa.
26 Niin palvelia lankesi maahan ja rukoili hÀntÀ, sanoen: herra, ole kÀrsivÀllinen minun kanssani, ja minÀ maksan kaikki sinulle.
27 Niin armahti herra palveliaa, pÀÀsti hÀnen, ja antoi hÀnelle velan anteeksi.
28 Niin palvelia meni ulos, ja löysi yhden kanssapalvelioistansa, joka hÀnelle oli velkaa sata penninkiÀ; ja hÀn tarttui hÀneen, ja kiristi hÀntÀ kurkusta, sanoen: maksa minulle velkas.
29 Niin hÀnen kanssapalveliansa lankesi maahan hÀnen jalkainsa juureen, ja rukoili hÀntÀ, sanoen: ole kÀrsivÀllinen minun kanssani, ja minÀ maksan kaikki sinulle.
30 Mutta ei hÀn tahtonut, vaan meni ja heitti hÀnen torniin, siihenasti kuin hÀn velan maksais.
31 Mutta kuin muut hÀnen kanssapalveliainsa nÀkivÀt mitÀ tehtiin, murehtivat he sangen kovin, tulivat ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitÀ tehty oli.
32 Silloin kutsui herra hÀnen eteensÀ, ja sanoi hÀnelle: sinÀ paha palvelia, minÀ annoin sinulle anteeksi kaiken velan, ettÀs minua rukoilit:
33 Eikö myös sinun pitÀnyt armahtaman kanssapalveliaas, niinkuin minÀkin armahdin sinua?
34 Ja hÀnen herransa vihastui, ja antoi hÀnen pyöveleille, siihenasti kuin hÀn maksais kaikki, mitÀ hÀn oli hÀnelle velkaa.
35 Niin myös minun taivaallinen IsÀni tekee teille, jollette kukin veljellensÀ teidÀn sydÀmistÀnne anna anteeksi heidÀn rikoksiansa.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 3 : 16
16 SillÀ niin on Jumala maailmaa rakastanut, ettÀ hÀn antoi ainoan Poikansa, ettÀ jokainen, joka uskoo hÀnen pÀÀllensÀ, ei pidÀ hukkuman, mutta ijankaikkisen elÀmÀn saaman.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 8 : 1 – 11
1 Mutta Jesus meni ĂljymĂ€elle,
2 Ja tuli varhain huomeneltain jÀlleen templiin ja kaikki kansa tuli hÀnen tykönsÀ, ja hÀn istui ja opetti heitÀ.
3 Mutta kirjanoppineet ja Pharisealaiset toivat vaimon hÀnen tykönsÀ huoruudesta otetun kiinni. Ja kuin he olivat sen hÀnen eteensÀ asettaneet,
4 Sanoivat he hÀnelle: Mestari, tÀmÀ vaimo on lÀydetty itse työssÀ, kuin hÀn teki huorin.
5 Mutta Moses on laissa meitÀ kÀskenyt, ettÀ senkaltaiset kivillÀ surmattaisiin. MitÀs sinÀ sanot?
6 Mutta sen he sanoivat, kiusaten hÀntÀ, kantaaksensa hÀnen pÀÀllensÀ. Mutta Jesus kumarsi ja kirjoitti sormellansa maahan.
7 Mutta kuin he seisoivat kysymyksensÀ pÀÀlle, ojensi hÀn itsensÀ ja sanoi heille: joka teistÀ on synnitön, se heittÀkÀÀn ensin hÀntÀ kivellÀ.
8 Ja hÀn kumarsi taas ja kirjoitti maahan.
9 Kuin he tÀmÀn kuulivat ja olivat omaltatunnoltansa voitetut, lÀksivÀt he ulos yksittÀin, ruveten vanhimmista, viimeisiin asti; ja Jesus jÀi yksinÀnsÀ, ja vaimo seisoi siinÀ.
10 Mutta kuin Jesus ojensi itsensÀ, ja ei nÀhnyt ketÀÀn paitsi vaimoa, sanoi hÀn hÀnelle: vaimo, kussa ovat sinun pÀÀllekantajas? Onko sinua kenkÀÀn tuominnut?
11 HÀn sanoi: Herra, ei kenkÀÀn. Niin Jesus sanoi: en minÀ myös sinua tuomitse: mene, ja ÀlÀ silleen syntiÀ tee.
Leave a Reply