meditation

Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na meditation

Joosuan kirja 1 : 8
8 Ei pidÀ tÀmÀn lakiraamatun tuleman sinun suustas pois, vaan ajattele sitÀ yötÀ ja pÀivÀÀ, ettÀs kaikki sen jÀlkeen pitÀisit ja tekisit, kuin siinÀ on kirjoitettu; sillÀ niin sinÀ menestyt kaikissa sinun teissÀs ja kaikki työs toimellisesti pÀÀtÀt.

Psalmien kirja 19 : 14
14 Kelvatkoon sinulle minun suuni puheet, ja minun sydÀmeni ajatukset sinun edessÀs, Herra, minun vahani ja minun Lunastajani!

Psalmien kirja 1 : 2
2 Vaan rakastaa Herran lakia, ja ajattelee hÀnen lakiansa pÀivÀt ja yöt.

Psalmien kirja 119 : 15
15 MinÀ tutkistelen sinun kÀskyjÀs, ja katselen sinun teitÀs.

Psalmien kirja 104 : 34
34 Minun puheeni kelpaa hÀnelle, ja minÀ iloitsen Herrassa.

Kirje filippilÀisille 4 : 8
8 VielÀ, rakkaat veljet, mikÀ tosi, mikÀ kunniallinen, mikÀ oikein, mikÀ puhdas, mikÀ otollinen on, mikÀ hyvin kuuluu, jos joku hyvÀ tapa ja jos joku kiitos on, ajatelkaat niitÀ.

Sananlaskujen kirja 4 : 20 – 22
20 Poikani, ota vaari sanoistani, ja kallista korvas puheisiini.
21 ÄlĂ€ niiden anna tulla pois silmistĂ€s: pidĂ€ ne sydĂ€messĂ€s.
22 SillÀ ne ovat niiden elÀmÀ, jotka niitÀ ovat löytÀneet, ja ovat terveelliset koko heidÀn ruumiillensa.

Psalmien kirja 119 : 97
97 Kuinka minÀ rakastan sinun lakias? Joka pÀivÀ minÀ sitÀ ajattelen.

Psalmien kirja 49 : 3
3 Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydÀmeni sanoo ymmÀrryksen.

Jesajan kirja 26 : 3
3 SinÀ pidÀt aina rauhan, vahvan lupaukses jÀlkeen; sillÀ sinuun turvataan.

Evankeliumi Matteuksen mukaan 6 : 6
6 Vaan kuin sinÀ rukoilet, niin mene kammioos, ja sulje oves, ja rukoile IsÀÀs, joka on salaisuudessa: ja IsÀs, joka salaisuudessa nÀkee, maksaa sinulle julkisesti.

Psalmien kirja 119 : 48
48 Ja nostan kÀsiÀni sinun kÀskyihis, joita minÀ rakastan, ja puhun sinun sÀÀdyistÀs.

Psalmien kirja 119 : 148
148 Varhain minÀ herÀÀn, tutkistelemaan sinun sanojas.

Psalmien kirja 46 : 10
10 Lakatkaat ja tietÀkÀÀt, ettÀ minÀ olen Jumala: minÀ olen voittava kunnian pakanain seassa ja minÀ ylennetÀÀn maan pÀÀllÀ.

Psalmien kirja 1 : 1 – 6
1 Autuas on se, joka ei vaella jumalattomain neuvossa, eikÀ seiso syntisten tiellÀ, eikÀ istu kussa pilkkaajat istuvat;
2 Vaan rakastaa Herran lakia, ja ajattelee hÀnen lakiansa pÀivÀt ja yöt.
3 HÀn on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönÀ, joka hedelmÀnsÀ antaa ajallansa, ja hÀnen lehtensÀ ei varise, ja kaikki menestyy, mitÀ hÀn tekee.
4 Mutta jumalattomat ei ole niin, vaan niinkuin akana, jonka tuuli hajoittelee.
5 SentÀhden ei jumalattomat kestÀ tuomiota, eikÀ syntiset vanhurskasten seuraa.
6 SillÀ Herra tietÀÀ vanhurskasten tien; mutta jumalattomain tie hukkuu.

Psalmien kirja 119 : 1 – 176
1 Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elÀvÀt, ja jotka Herran laissa vaeltavat.
2 Autuaat ovat ne, jotka hÀnen todistuksiansa pitÀvÀt, ja kaikesta sydÀmestÀ hÀntÀ etsivÀt.
3 SillÀ, jotka hÀnen teissÀnsÀ vaeltavat, ei he tee mitÀÀn pahaa.
4 SinÀ olet kÀskenyt sangen visusti pitÀÀ sinun kÀskys.
5 O jospa minun tieni ojennettaisiin pitÀmÀÀn sinun sÀÀtyjÀs!
6 Koska minÀ katson kaikkia sinun kÀskyjÀs, niin en minÀ tule hÀpiÀÀn.
7 MinÀ kiitÀn sinua oikiasta sydÀmestÀ, ettÀs opetat minulle vanhurskautes oikeudet.
8 Sinun sÀÀtys minÀ pidÀn, ÀlÀ minua ikÀnÀ hylkÀÀ.
9 Kuinka nuorukainen tiensÀ puhdistais? kuin hÀn itsensÀ kÀyttÀÀ sinun sanas jÀlkeen.
10 MinÀ etsin sinua kaikesta sydÀmestÀni: ÀlÀ salli minun eksyÀ sinun kÀskyistÀs.
11 MinÀ pidÀn sydÀmessÀni sinun sanas, etten minÀ rikkoisi sinua vastaan.
12 Kiitetty ole, sinÀ Herra: opeta minulle sinun sÀÀtyjÀs!
13 MinÀ luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet.
14 MinÀ iloitsen sinun todistustes tiellÀ, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
15 MinÀ tutkistelen sinun kÀskyjÀs, ja katselen sinun teitÀs.
16 MinÀ halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas.
17 Tee hyvÀsti palvelialles, ettÀ minÀ elÀisin ja sinun sanas pitÀisin.
18 Avaa minun silmÀni nÀkemÀÀn ihmeitÀ sinun laistas.
19 MinÀ olen vieras maan pÀÀllÀ: ÀlÀ peitÀ minulta kÀskyjÀs.
20 Minun sieluni on muserrettu rikki ikÀvöitsemisestÀ, alati sinun oikeutes jÀlkeen.
21 SinÀ rankaiset ylpiÀt kirotut, jotka sinun kÀskyistÀs poikkeevat.
22 KÀÀnnÀ minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillÀ minÀ pidÀn sinun todistukses.
23 Istuvat myös pÀÀmiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun sÀÀtyjÀs.
24 Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
25 Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jÀlkeen.
26 MinÀ luen minun teitÀni, ja sinÀ kuulet minua: opeta minulle sinun sÀÀtys.
27 Anna minun ymmÀrtÀÀ sinun kÀskyis tie, niin minÀ puhun sinun ihmeistÀs.
28 Niin minÀ suren, ettÀ sydÀn sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jÀlkeen.
29 KÀÀnnÀ minusta pois vÀÀrÀ tie, ja suo minulle sinun lakis.
30 Totuuden tien minÀ olen valinnut, oikeutes olen minÀ asettanut eteeni.
31 MinÀ riipun sinun todistuksissas: Herra, ÀlÀ salli minun hÀpiÀÀn tulla.
32 Koskas minun sydÀmeni vahvistat, niin minÀ juoksen sinun kÀskyis tietÀ myöten.
33 Opeta minulle, Herra, sinun sÀÀtyis tie, ettÀ minÀ sen loppuun asti kÀtkisin.
34 Anna minulle ymmÀrrys, kÀtkeÀkseni sinun lakias, ja pitÀÀkseni sitÀ koko sydÀmestÀni.
35 Anna minun kÀydÀ sinun kÀskyis tietÀ; sillÀ niihin minÀ halajan.
36 Kallista minun sydÀmeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen.
37 KÀÀnnÀ minun silmÀni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes.
38 Anna palvelias lujasti sinun kÀskys pitÀÀ, ettÀ minÀ sinua pelkÀisin.
39 KÀÀnnÀ minusta pois se pilkka, jota minÀ pelkÀÀn; sillÀ sinun oikeutes ovat suloiset.
40 Katso, minÀ pyydÀn sinun kÀskyjÀs: virvoita minua vanhurskaudellas.
41 Herra, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jÀlkeen,
42 EttÀ minÀ voisin vastata minun pilkkaajiani; sillÀ minÀ luotan sinun sanaas.
43 ÄlĂ€ ota totuuden sanaa perĂ€ti pois minun suustani; sillĂ€ minĂ€ toivon sinun oikeuttas.
44 MinÀ pidÀn alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti,
45 Ja vaellan ilossa, sillÀ minÀ etsin sinun kÀskyjÀs,
46 Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessÀ, ja en hÀpee,
47 Ja iloitsen sinun kÀskyistÀs, joita minÀ rakastan,
48 Ja nostan kÀsiÀni sinun kÀskyihis, joita minÀ rakastan, ja puhun sinun sÀÀdyistÀs.
49 Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinÀ annoit minun toivoa.
50 TÀmÀ on minun turvani minun vaivassani, ettÀ sinun sanas virvoittaa minun.
51 YlpiÀt irvistelevÀt minua sangen; en minÀ sentÀhden sinun laistas poikkee.
52 Herra, kuin minÀ ajattelen, kuinka sinÀ maailman alusta toiminut olet, niin minÀ lohdutetaan.
53 MinÀ hÀmmÀstyin jumalattomain tÀhden, jotka sinun lakis hylkÀÀvÀt.
54 Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa.
55 Herra, minÀ ajattelen yöllÀ sinun nimeÀs, ja pidÀn sinun lakis.
56 Se olis minun tavarani, ettÀ minÀ sinun kÀskys pitÀisin.
57 MinÀ olen sanonut: Herra, se on minun perimiseni, ettÀ minÀ pidÀn sinun sanas.
58 MinÀ rukoilen sinun kasvois edessÀ tÀydestÀ sydÀmestÀ: ole minulle armollinen sinun sanas jÀlkeen.
59 MinÀ tutkin teitÀni, ja kÀÀnnÀn jalkani sinun todistustes puoleen.
60 MinÀ riennÀn, ja en viivy, sinun kÀskyjÀs pitÀmÀÀn.
61 Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minÀ unohda sinun lakias.
62 PuoliyöstÀ minÀ nousen sinua kiittÀmÀÀn, sinun vanhurskautes oikeuden tÀhden.
63 MinÀ olen heidÀn kumppaninsa, jotka sinua pelkÀÀvÀt ja sinun kÀskyjÀs pitÀvÀt,
64 Herra! maa on tÀynnÀ sinun hyvyyttÀs: opeta minulle sinun sÀÀtyjÀs.
65 HyvÀsti teit sinun palveliaas kohtaan, Herra, sinun sanas jÀlkeen.
66 Opeta minulle hyviÀ tapoja ja taitoa; sillÀ minÀ uskon sinun kÀskys.
67 Ennenkuin minÀ nöyryytettiin, eksyin minÀ; mutta nyt minÀ pidÀn sinun sanas.
68 SinÀ olet hyvÀ ja teet hyvin: opeta minulle sinun sÀÀtyjÀs.
69 YlpiÀt ajattelevat valheen minun pÀÀlleni; mutta minÀ pidÀn tÀydestÀ sydÀmestÀ sinun kÀskys.
70 HeidÀn sydÀmensÀ on lihava niinkuin rasva; mutta minÀ iloitsen sinun laistas.
71 Se on minulle hyvÀ, ettÀs minun nöyryytit, ettÀ minÀ sinun sÀÀtyjÀs oppisin.
72 Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa.
73 Sinun kÀtes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmÀrrystÀ oppiakseni sinun kÀskyjÀs.
74 Jotka sinua pelkÀÀvÀt, ne minun nÀkevÀt ja iloitsevat; sillÀ minÀ toivon sinun sanaas.
75 Herra! minÀ tiedÀn sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinÀ olet minua totuudessa nöyryyttÀnyt.
76 Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinÀ palvelialles luvannut olet.
77 Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, ettÀ minÀ elÀisin; sillÀ sinun lakis on minun iloni.
78 Jospa ylpiÀt hÀpiÀÀn tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minÀ ajattelen sinun kÀskyjÀs.
79 Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkÀÀvÀt, ja sinun todistukses tuntevat.
80 Olkoon minun sydÀmeni toimellinen sinun sÀÀdyissÀs, etten minÀ hÀvÀistÀisi.
81 Minun sieluni ikÀvöitsee sinun autuuttas: minÀ toivon sinun sanas pÀÀlle.
82 Minun silmÀni hiveltyvÀt sinun sanas jÀlkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat?
83 SillÀ minÀ olen niinkuin nahka savussa: en minÀ unohda sinun sÀÀtyjÀs.
84 Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani?
85 YlpiÀt minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perÀÀn.
86 Kaikki sinun kÀskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua.
87 He olisivat juuri lÀhes minun maan pÀÀllÀ hukuttaneet; mutta en minÀ sinun kÀskyjÀs hyljÀnnyt.
88 Virvoita minua sinun armoillas, ettÀ minÀ pitÀisin sinun suus todistuksen.
89 Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa.
90 Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinÀ perustit maan, ja se pysyy.
91 Ne pysyvÀt tÀhÀn pÀivÀÀn asti sinun asetukses jÀlkeen; sillÀ kaikki sinua palvelevat.
92 Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minÀ olisin raadollisuudessani hukkunut.
93 En minÀ ikÀnÀ unohda sinun kÀskyjÀs; sillÀ niillÀ sinÀ minua lohdutat.
94 Sinun minÀ olen: auta minua! sillÀ minÀ etsin sinun kÀskyjÀs.
95 Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minÀ otan vaarin.
96 Kaikista kappaleista minÀ olen lopun nÀhnyt; mutta sinun kÀskys ovat mÀÀrÀttömÀt.
97 Kuinka minÀ rakastan sinun lakias? Joka pÀivÀ minÀ sitÀ ajattelen.
98 SinÀ teit minun taitavammaksi kÀskyillÀs kuin minun viholliseni ovat; sillÀ se on minun ijankaikkinen tavarani.
99 MinÀ olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillÀ sinun todistukses ovat minun ajatukseni.
100 EnemmÀn minÀ ymmÀrrÀn kuin vanhemmat; sillÀ minÀ pidÀn sinun kÀskys.
101 MinÀ estÀn jalkani kaikista pahoista teistÀ, ettÀ minÀ sinun sanas pitÀisin.
102 En minÀ poikkee sinun oikeudestas; sillÀ sinÀ opetat minua.
103 Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja.
104 Sinun kÀskys tekevÀt minun ymmÀrtÀvÀiseksi; sentÀhden minÀ vihaan kaikkia vÀÀriÀ teitÀ.
105 Sinun sanas on minun jalkaini kynttilÀ, ja valkeus teillÀni.
106 MinÀ vannon, ja sen vahvana pidÀn, ettÀ minÀ sinun vanhurskautes oikeudet pitÀÀ tahdon.
107 MinÀ olen sangen kovin vaivattu: Herra, virvoita minua sinun sanas perÀstÀ.
108 Olkoon sinulle, Herra, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes.
109 Minun sieluni on alati minun kÀsissÀni, ja en unohda sinun lakias.
110 Jumalattomat virittÀvÀt minulle paulan; mutta en minÀ eksy sinun kÀskyistÀs.
111 Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillÀ ne ovat minun sydÀmeni ilo.
112 MinÀ kallistan minun sydÀmeni tekemÀÀn sinun sÀÀtys jÀlkeen, aina ja ijankaikkisesti.
113 MinÀ vihaan viekkaita henkiÀ, ja rakastan sinun lakias.
114 SinÀ olet minun varjelukseni ja kilpeni: minÀ toivon sinun sanas pÀÀlle.
115 Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minÀ pidÀn minun Jumalani kÀskyt.
116 Tue minua sanallas, ettÀ minÀ elÀisin, ja ÀlÀ anna minun toivoni hÀpiÀÀn tulla.
117 Vahvista minua, ettÀ minÀ autetuksi tulisin, niin minÀ halajan alati sinun sÀÀtyjÀs.
118 SinÀ tallaat alas kaikki, jotka sinun sÀÀdyistÀs horjuvat; sillÀ heidÀn viettelyksensÀ on sula valhe.
119 SinÀ heitÀt pois kaikki jumalattomat maan pÀÀltÀ niinkuin loan; sentÀhden minÀ rakastan sinun todistuksias.
120 MinÀ pelkÀÀn sinua, niin ettÀ minun ihoni vÀrisee, ja vapisen sinun tuomioitas.
121 MinÀ teen oikeuden ja vanhurskauden: ÀlÀ minua hylkÀÀ niille, jotka minulle vÀkivaltaa tekevÀt.
122 Vastaa palvelias edestÀ, ja lohduta hÀntÀ, ettei ylpiÀt tekisi minulle vÀkivaltaa.
123 Minun silmÀni hiveltyvÀt sinun autuutes perÀÀn, ja sinun vanhurskautes sanan jÀlkeen.
124 Tee palvelias kanssa sinun armos jÀlkeen, ja opeta minulle sinun sÀÀtyjÀs.
125 Sinun palvelias minÀ olen: anna minulle ymmÀrrystÀ, ettÀ minÀ tuntisin sinun todistukses.
126 Jopa aika on, ettÀ Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis sÀrkeneet.
127 SentÀhden minÀ rakastan sinun kÀskyjÀs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa.
128 SentÀhden minÀ pidÀn visusti kaikkia sinun kÀskyjÀs: minÀ vihaan kaikkia vÀÀriÀ teitÀ.
129 Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentÀhden minun sieluni ne pitÀÀ.
130 Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmÀrryksen.
131 MinÀ avaan suuni ja huokaan; sillÀ minÀ halajan sinun kÀskys.
132 KÀÀnnÀ sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinÀ olet niille tottunut tekemÀÀn, jotka sinun nimeÀs rakastavat.
133 Vahvista minun kÀymiseni sinun sanassas, ja ÀlÀ anna vÀkivallan minua vallita.
134 Lunasta minua ihmisten vÀkivallasta, niin minÀ pidÀn sinun kÀskys.
135 Valista sinun kasvos palvelias pÀÀlle, ja opeta minulle sinun sÀÀtys.
136 Minun silmÀni vettÀ vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun kÀskyjÀs pidetÀ.
137 Herra! sinÀ olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat.
138 SinÀ olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti kÀskenyt.
139 MinÀ olen lÀhes surmakseni kiivannut, ettÀ minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet.
140 Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitÀÀ.
141 MinÀ olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minÀ unohda sinun kÀskyjÀs.
142 Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus.
143 Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minÀ iloitsen sinun kÀskyistÀs.
144 Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmÀrrys, niin minÀ elÀn.
145 MinÀ huudan kaikesta sydÀmestÀni: kuule, Herra, minua, ettÀ minÀ sinun sÀÀtys pitÀisin.
146 Sinua minÀ huudan, auta minua, ettÀ minÀ sinun todistukses pitÀisin.
147 Varhain minÀ ennÀtÀn, ja huudan: sinun sanas pÀÀlle minÀ toivon.
148 Varhain minÀ herÀÀn, tutkistelemaan sinun sanojas.
149 Kuule minun ÀÀneni sinun armos jÀlkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jÀlkeen.
150 Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun pÀÀlleni, ja ovat kaukana sinun laistas.
151 Herra, sinÀ olet lÀsnÀ, ja sinun kÀskys ovat sula totuus.
152 Mutta minÀ sen aikaa tiesin, ettÀ sinÀ olet todistukses ijankaikkisesti perustanut.
153 Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillÀ enpÀ minÀ unohda sinun lakias.
154 Toimita minun asiani ja pÀÀstÀ minua: virvoita minua sinun sanas kautta.
155 Autuus on kaukana jumalattomista, sillÀ ei he tottele sÀÀtyjÀs.
156 Herra, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jÀlkeen.
157 Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minÀ poikkee sinun todistuksistas.
158 MinÀ nÀen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidÀ.
159 Katso, minÀ rakastan sinun kÀskyjÀs: Herra, virvoita minua sinun armos jÀlkeen.
160 Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvÀt ijankaikkisesti.
161 PÀÀmiehet vainoovat minua ilman syytÀ; mutta minun sydÀmeni pelkÀÀ sinun sanojas.
162 MinÀ iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytÀnyt on.
163 Valhetta minÀ vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minÀ rakastan.
164 SeitsemÀsti pÀivÀssÀ minÀ kiitÀn sinua sinun vanhurskautes oikeuden tÀhden.
165 Suuri rauha on niillÀ, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiÀnsÀ loukkaa.
166 Herra! minÀ odotan sinun autuuttas, ja teen sinun kÀskys.
167 Minun sieluni pitÀÀ sinun todistukses, ja minÀ rakastan niitÀ sangen suuresti.
168 MinÀ pidÀn sinun kÀskys ja todistukses; sillÀ kaikki minun tieni ovat edessÀs.
169 Herra! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmÀrrystÀ sinun sanas jÀlkeen.
170 Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jÀlkeen.
171 Minun huuleni kiittÀvÀt, koskas minulle opetat sinun sÀÀtys.
172 Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillÀ kaikki sinun kÀskys ovat vanhurskaat.
173 Olkoon sinun kÀtes minulle avullinen; sillÀ minÀ olen valinnut sinun kÀskys.
174 Herra, minÀ ikÀvöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias.
175 Anna minun sieluni elÀÀ, ettÀ hÀn sinua kiittÀis, ja sinun oikeutes auttakoon minua!
176 MinÀ olen eksyvÀ niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillÀ en minÀ unohda sinun kÀskyjÀs.

Psalmien kirja 119 : 11
11 MinÀ pidÀn sydÀmessÀni sinun sanas, etten minÀ rikkoisi sinua vastaan.

Psalmien kirja 63 : 6
6 Kuin minÀ vuoteeseni lasken, niin minÀ muistan sinua:kuin minÀ herÀÀn, niin minÀ puhun sinusta.

Psalmien kirja 119 : 9 – 11
9 Kuinka nuorukainen tiensÀ puhdistais? kuin hÀn itsensÀ kÀyttÀÀ sinun sanas jÀlkeen.
10 MinÀ etsin sinua kaikesta sydÀmestÀni: ÀlÀ salli minun eksyÀ sinun kÀskyistÀs.
11 MinÀ pidÀn sydÀmessÀni sinun sanas, etten minÀ rikkoisi sinua vastaan.

Psalmien kirja 77 : 10 – 12
10 MinÀ sanoin: se on minun heikkouteni; mutta YlimmÀisen oikia kÀsi voi kaikki muuttaa.
11 SentÀhden minÀ muistan Herran töitÀ, ja minÀ ajattelen entisiÀ ihmeitÀs,
12 Ja puhun kaikista sinun töistÀs, ja sanon sinun teoistas.

Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *