Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na overcoming the world
Evankeliumi Johanneksen mukaan 16 : 33
33 NÀitÀ olen minÀ teille puhunut, ettÀ teillÀ minussa rauha olis. Maailmassa on teillÀ tuska; mutta olkaat hyvÀssÀ turvassa, minÀ voitin maailman.
EnsimmÀinen Johanneksen kirje 5 : 4
4 SillÀ kaikki, mitÀ Jumalasta syntynyt on, se voittaa maailman, ja meidÀn uskomme on se voitto, joka maailman voitti.
EnsimmÀinen Johanneksen kirje 5 : 5
5 Kuka siis on, joka voittaa maailman, mutta se joka uskoo, ettÀ Jesus on Jumalan Poika?
EnsimmĂ€inen Johanneksen kirje 5 : 4 – 5
4 SillÀ kaikki, mitÀ Jumalasta syntynyt on, se voittaa maailman, ja meidÀn uskomme on se voitto, joka maailman voitti.
5 Kuka siis on, joka voittaa maailman, mutta se joka uskoo, ettÀ Jesus on Jumalan Poika?
EnsimmÀinen Johanneksen kirje 3 : 9
9 Jokainen, joka Jumalasta syntynyt on, ei se syntiÀ tee; sillÀ hÀnen siemenensÀ pysyy hÀnessÀ, ja ei hÀn taida syntiÀ tehdÀ, sillÀ hÀn on Jumalasta syntynyt.
EnsimmÀinen Johanneksen kirje 4 : 4
4 Lapsukaiseni, te olette Jumalasta ja olette heidÀt voittaneet; sillÀ se, joka teissÀ on, hÀn on suurempi kuin se, joka maailmassa on.
Kirje galatalaisille 2 : 20
20 MinÀ olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu. Mutta minÀ elÀn, en silleen minÀ, vaan Kristus elÀÀ minussa; sillÀ jota minÀ nyt elÀn lihassa, sen minÀ elÀn Jumalan Pojan uskossa, joka on minua rakastanut ja antoi itsensÀ minun edestÀni.
Johanneksen ilmestys 3 : 21
21 Joka voittaa, sen minÀ annan istua minun kanssani minun istuimellani, niinkuin minÀkin voitin ja olen minun isÀni kanssa hÀnen istuimellansa istunut.
EnsimmÀinen kirje korinttilaisille 10 : 13
13 EipÀ yksikÀÀn kiusaus ole teitÀ kÀsittÀnyt, vaan inhimillinen; mutta Jumala on uskollinen, joka ei salli teitÀ kiusattaa ylitse teidÀn voimanne; vaan hÀn tekee myös kiusauksesta lopun, ettÀ te sen voisitte kÀrsiÀ.
Sananlaskujen kirja 3 : 5 – 6
5 Luota Herraan kaikesta sydÀmestÀs, ja ÀlÀ luota ymmÀrryksees;
6 Mutta ajattele hÀntÀ kaikissa teissÀs, niin hÀn sinua oikein johdattaa.
Psalmien kirja 35 : 1 – 28
1 Davidin Psalmi. Riitele, Herra, riitaveljeini kanssa: sodi vihollisiani vastaan.
2 Tempaa kilpi ja keihÀs, ja nouse minua auttamaan.
3 Sivalla ase ja suojele minua sortajiani vastaan: sano sielulleni: minÀ olen apus.
4 HÀpiÀÀn ja pilkkaan tulkoon kaikki, jotka sieluani vÀijyvÀt: palatkoon takaperin ja nauruksi tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.
5 Olkoon he niinkuin akanat tuulessa; ja Herran enkeli sysÀtköön heitÀ pois.
6 HeidÀn tiensÀ olkaan pimiÀ ja niljakas; ja Herran enkeli vainotkoon heitÀ.
7 SillÀ he ovat ilman syytÀ verkkonsa virittÀneet minua kadottaaksensa, ja ilman syytÀ ovat sielulleni kaivaneet haudan.
8 Tulkoon hÀnelle vaiva, jota ei hÀn tiedÀ, ja verkko, jonka hÀn viritti, kÀsittÀköön hÀnen: siihen hÀn langetkoon.
9 Mutta minun sieluni iloitkoon Herrassa ja riemuitkaan hÀnen avustansa.
10 Kaikki minun luuni sanokaan: Herra, kuka on sinun vertaises? sinÀ joka pÀÀstÀt nöyrÀn vÀkevÀmmÀn kÀsistÀ, raadollisen ja köyhÀn raatelialtansa.
11 VÀÀrÀt todistajat astuvat edes, jotka minua niihin soimaavat, joista en mitÀÀn tiedÀ.
12 He tekevÀt minulle pahaa hyvÀstÀ, minulle mielikarvaudeksi.
13 Mutta minÀ, kuin he sairastivat, puin sÀkin pÀÀlleni, vaivasin itsiÀni paastolla, ja rukoilin sydÀmestÀni;
14 MinÀ kÀytin itseni kuin he olisivat olleet minun ystÀvÀni ja veljeni: niinkuin se joka ÀitiÀnsÀ murehtii, kÀvin minÀ kumarruksissa murhevaatteissa.
15 Mutta he iloitsevat minun vahingostani ja kokoontuvat: ontuvat myös kokoovat heitÀnsÀ havaitsematta minua vastaan, he repivÀt ja ei lakkaa.
16 Ulkokullattuin seassa, jotka leipÀkyrsÀnkin tÀhden pilkkaavat, kiristÀvÀt he hampaitansa minun pÀÀlleni.
17 Herra, kuinka kauvan sinÀ tÀtÀ katselet? PÀÀstÀ siis sieluni heidÀn hÀvityksestÀnsÀ, ja yksinÀiseni nuorista jalopeuroista.
18 MinÀ kiitÀn sinua suuressa seurakunnassa; paljon kansan keskellÀ minÀ sinua ylistÀn.
19 ĂlĂ€ salli niiden iloita minusta, jotka syyttömĂ€sti minun viholliseni ovat, eli silmÀÀ iskeĂ€, jotka minua ilman syytĂ€ vihaavat.
20 SillÀ ei he puhu ystÀvÀllisesti, vaan etsivÀt vÀÀriÀ syitÀ hiljaisia vastaan maan pÀÀllÀ,
21 Ja levittÀvÀt kitansa avaralta minua vastaan, ja sanovat: niin, niin: sen me mielellÀmme nÀemme.
22 Herra, sinÀ sen myös nÀet, ÀlÀ siis vaiti ole: Herra, ÀlÀ kaukana ole minusta.
23 HerÀÀ ja nouse katsomaan minun oikeuttani ja asiatani, minun Jumalani ja Herrani.
24 Herra minun Jumalani, tuomitse minua vanhurskautes jÀlkeen, ettei he riemuitsisi minusta.
25 ĂlĂ€ salli heidĂ€n sydĂ€missĂ€nsĂ€ sanoa: niin, niin me tahdomme; ja Ă€lĂ€ anna heidĂ€n sanoa: me olemme hĂ€nen nielleet.
26 HÀvÀistÀköön ja nauruksi joutukoon kaikki, jotka onnettomuudestani iloitsevat: puetettakoon hÀpiÀllÀ ja pilkalla, jotka itsiÀnsÀ minusta kerskaavat.
27 Iloitkaan ja riemuitkaan, jotka minun vanhurskauttani rakastavat, ja sanokaan aina: Herra olkoon suuresti kiitetty, joka suo palveliallensa rauhan.
28 Ja minun kieleni puhuu sinun vanhurskauttas, ja kiittÀÀ sinua joka pÀivÀ.
Kirje galatalaisille 5 : 22
22 Mutta Hengen hedelmÀ on: rakkaus, ilo, rauha, pitkÀmielisyys, ystÀvyys, hyvyys, usko, hiljaisuus, puhtaus.
Jaakobin kirje 4 : 7
7 Niin olkaat siis Jumalalle alamaiset, mutta vastaan seisokaat perkelettÀ, niin hÀn teistÀ pakenee.
EnsimmÀinen kirje korinttilaisille 2 : 14
14 Mutta ei luonnollinen ihminen ymmÀrrÀ niitÀ, mitkÀ Jumalan Hengen ovat; sillÀ ne ovat hÀnelle hulluus, ja ei taida kÀsittÀÀ, sillÀ ne hengellisesti tuomitaan.
Kirje heprealaisille 4 : 16
16 SentÀhden kÀykÀÀmme edes uskalluksella armoistuimen tykö, ettÀ me laupiuden saisimme ja löytÀisimme silloin armon, kuin me apua tarvitsemme.
Toinen kirje korinttilaisille 5 : 17
17 SentÀhden jos joku on Kristuksessa, niin hÀn on uusi luontokappale; sillÀ vanhat ovat kadonneet, katso, kaikki ovat uudeksi tulleet.
Psalmien kirja 27 : 1 – 14
1 Davidin Psalmi. Herra on minun valistukseni ja autuuteni, ketÀ minÀ pelkÀÀn? Herra on henkeni vÀkevyys, ketÀ minÀ vapisen?
2 SentÀhden, vaikka pahat, vainolliseni ja viholliseni, lÀhestyvÀt minun lihaani syömÀÀn, tÀytyy heidÀn kuintenkin itseÀnsÀ loukata ja langeta.
3 Ja vaikka sotavÀki saartais minua, niin ei sydÀmeni sentÀhden pelkÀisi; ja jos sota nousis minua vastaan, minÀ turvaan sittekin hÀneen.
4 YhtÀ minÀ Herralta anon, sitÀ minÀ pyydÀn, asuakseni Herran huoneessa kaiken elinaikani: ettÀ minÀ nÀkisin Herran kauniin jumalanpalveluksen, ja hÀnen templiÀnsÀ etsisin.
5 SillÀ hÀn peittÀÀ minua majassansa pahana aikana: hÀn kÀtkee minun salaiseen majaansa, ja korottaa minun kalliolle.
6 Ja hÀn korottaa nytkin minun pÀÀni vihollisteni ylitse, jotka ympÀrillÀni ovat; niin minÀ uhraan hÀnen majassansa kiitosuhria: minÀ veisaan ja laulan Herralle.
7 Herra, kuule minun ÀÀneni, koska minÀ huudan: ole minulle armollinen, ja kuultele minua.
8 Minun sydÀmeni sanoo sinulle tÀmÀn sinun sanas: etsikÀÀt minun kasvojani! sentÀhden minÀ etsin, Herra, sinun kasvojas.
9 ĂlĂ€ peitĂ€ kasvojas minulta, ja Ă€lĂ€ sysÀÀ pois palveliaas vihassas; sillĂ€ sinĂ€ olet minun apuni: Ă€lĂ€ minua hylkÀÀ, Ă€lĂ€ myös minua anna ylön, minun autuuteni Jumala.
10 SillÀ minun isÀni ja Àitini hylkÀsivÀt minun; mutta Herra korjasi minun.
11 Herra, osoita minulle sinun ties, ja johdata minua oikiaa polkua, minun vihollisteni tÀhden.
12 ĂlĂ€ anna minua vihollisteni tahtoon; sillĂ€ vÀÀrĂ€t todistukset seisovat minua vastaan ja tekevĂ€t hĂ€peemĂ€ttĂ€ vÀÀryyttĂ€.
13 Mutta minÀ uskon kuitenkin nÀkevÀni Herran hyvyyttÀ elÀvÀin maalla,
14 Odota Herraa, ole hyvÀssÀ turvassa, ja hÀn vahvistaa sinun sydÀmes: ja odota Herraa.
EnsimmÀinen Johanneksen kirje 5 : 12
12 Jolla Jumalan Poika on, hÀnellÀ on elÀmÀ; jolla ei Jumalan Poika ole, ei hÀnellÀ ole elÀmÀÀ.
EnsimmÀinen Johanneksen kirje 5 : 19
19 Me tiedÀmme, ettÀ me olemme Jumalasta ja koko maailma on pahuudessa.
EnsimmÀinen Johanneksen kirje 5 : 18
18 Me tiedÀmme, ettÀ jokainen, joka Jumalasta syntynyt on, ei hÀn syntiÀ tee; vaan joka Jumalasta syntynyt on, se varjelee itsensÀ, ja paha ei rupee hÀneen.
Leave a Reply