Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na friend
Evankeliumi Johanneksen mukaan 15 : 13
13 Ei ole kellÀÀn sitÀ suurempaa rakkautta, kuin ettÀ joku panis henkensÀ ystÀvÀinsÀ edestÀ.
Sananlaskujen kirja 18 : 24
24 Ihminen, jolla on ystÀvÀ, pitÀÀ oleman ystÀvÀllinen; sillÀ ystÀvÀ pitÀÀ lujemmin hÀnen kanssansa kuin veli.
Sananlaskujen kirja 17 : 17
17 YstÀvÀ rakastaa ainian, ja veli tulee julki hÀdÀssÀ.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 15 : 12
12 Se on minun kÀskyni, ettÀ te rakastatte teitÀnne keskenÀnne, niinkuin minÀ teitÀ rakastin.
Saarnaajan kirja 4 : 9 – 12
9 Kahden on parempi kuin yksin, sillÀ heillÀ on vaivannÀöstÀnsÀ hyvÀ palkka.
10 Jos he lankeavat, niin toinen nostaa ylös toverinsa; mutta voi yksinÀistÀ, jos hÀn lankeaa! Ei ole toista nostamassa hÀntÀ ylös.
11 Myös, jos kaksi makaa yhdessÀ, on heillÀ lÀmmin; mutta kuinka voisi yksinÀisellÀ olla lÀmmin?
12 Ja yksinÀisen kimppuun voi joku kÀydÀ, mutta kaksi pitÀÀ sille puolensa. EikÀ kolmisÀinen lanka pian katkea.
Jaakobin kirje 2 : 23
23 Ja se Raamattu on tÀytetty, joka sanoo: Abraham uskoi Jumalan, ja se luettiin hÀnelle vanhurskaudeksi, ja hÀn kutsuttiin Jumalan ystÀvÀksi.
Sananlaskujen kirja 27 : 9
9 Voiteesta ja suitsutuksesta sydÀn iloitsee, ja ystÀvÀn hyvÀ neuvo on sielulle otollinen.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 15 : 14 – 15
14 Te olette minun ystÀvÀni, jos te teette, mitÀ minÀ teidÀn kÀsken.
15 En minÀ tÀstedes sano teitÀ palvelijoiksi; sillÀ ei palvelia tiedÀ, mitÀ hÀnen herransa tekee; mutta minÀ kutsun teitÀ ystÀviksi, sillÀ kaikki, mitÀ minÀ IsÀltÀni kuulin, ne minÀ teille ilmoitin.
Evankeliumi Matteuksen mukaan 18 : 15
15 Mutta jos sinun veljes rikkoo sinua vstaan, niin mene ja nuhtele hÀntÀ kahden kesken yksinÀnsÀ. Jos hÀn sinua kuulee, niin sinÀ olet veljes voittanut.
Sananlaskujen kirja 22 : 11
11 Joka sydÀmen puhtautta rakastaa, sen huulet ovat otolliset, ja kuningas on hÀnen ystÀvÀnsÀ.
Jesajan kirja 1 : 1 – 31
1 Jesaian, Amotsin pojan nÀky, jonka hÀn nÀki Juudasta ja Jerusalemista, Ussian, Jotamin, Ahaksen ja Jehiskian, Juudan kuningasten aikana.
2 Kuulkaat taivaat,ja maa ota korviis, sillÀ Herra puhuu: minÀ olen lapsia kasvattanut ja korottanut, ja he ovat minusta luopuneet.
3 HÀrkÀ tuntee omistajansa ja aasi isÀntÀnsÀ seimen; mutta Israel ei tunne, ja minun kansani ei ymmÀrrÀ.
4 Voi syntistÀ kansaa, kansaa suuresta pahasta teosta, pahanilkistÀ siementÀ, vahingollisia lapsia, jotka Herran hylkÀsivÀt ja Israelin PyhÀÀ pilkkasivat, he poikkesivat takaperin.
5 MitÀ varten teitÀ enempi lyödÀÀn, koska te aina harhailette? Koko pÀÀ on sairas, ja koko sydÀn on vÀsynyt.
6 Hamasta kantapÀÀstÀ niin kiireeseen asti ei hÀnessÀ ole tervettÀ; vaan haavat, sinimarjat ja veripahat, jotka ei ole puserretut, eikÀ sidotut, taikka öljyllÀ sivellyt.
7 TeidÀn maanne on autiona, teidÀn kaupunkinne ovat tulella poltetut; muukalaiset syövÀt peltonne silmÀin edessÀ; ja on autio, niinkuin se, joka muukalaisilta raadeltu on.
8 Mutta mitÀ vielÀ Zionin tyttÀrestÀ jÀÀnyt on, se on niinkuin maja viinamÀessÀ, ja niinkuin hakomaja yrttitarhassa, niinkuin hÀvitetty kaupunki.
9 Ellei Herra Zebaot meille jotakin vÀhÀÀ jÀttÀisi, niin me olisimme kuin Sodoma, ja olisimme Gomorran kaltaiset.
10 Te Sodoman pÀÀmiehet, kuulkaat Herran sanaa: ottakaat korviinne meidÀn Jumalamme laki, sinÀ Gomorran kansa.
11 MitÀ minulle on teidÀn uhrienne paljoudesta? sanoo Herra: minÀ olen oinasten polttouhrista ja syöttilÀin rasvasta ravittu, ja en tottele vasikkain, lammasten ja kauristen verta.
12 Kuin te tulette ja ilmestytte minun kasvoini eteen, kuka senkaltaisia vaatii teidÀn kÀsistÀnne, ettÀ te vaeltaisitte minun esihuoneessani?
13 ĂlkÀÀt silleen turhaa ruokauhrianne tuoko edes, se suitsutus on minulle kauhistus: uudella kuulla ja sabbatina, kuin kokous kuulutetaan, en minĂ€ voi kĂ€rsiĂ€ vÀÀryyttĂ€ ja julhapĂ€ivÀÀ yhdessĂ€.
14 Minun sieluni vihaa uusia kuitanne ja juhlapÀiviÀnne, minÀ olen niistÀ suuttunut; minÀ vÀsyn niitÀ kÀrseissÀni.
15 Ja kuin te parhaallansa kÀsiÀnne nostatte , niin minÀ kuitenkin kÀÀnnÀn silmÀni teistÀ pois; ja vaikka te paljon rukoilisitte, en minÀ kuitenkaan teitÀ kuule; teidÀn kÀtenne ovat verenvikoja tÀynnÀ.
16 PeskÀÀt teitÀnne, puhdistakaat teitÀnne, pankaat paha menonne pois minun silmÀini edestÀ, lakatkaat pahaa tekemÀstÀ.
17 Oppikaat tekemÀÀn hyvÀÀ, ja etsikÀÀt oikeutta, auttakaat alaspainettua, saattakat orvoille oikeus, ja auttakaat lesken asiaa.
18 Ja sitte tulkaat, ja katsokaamme, kummalla oikeus on, sanoo Herra. Jos teidÀn syntinne veriruskiat olisivat, niin heidÀn pitÀÀ lumivalkiaksi tuleman; ja vaikka he olisivat niinkuin ruusunkarvaiset, pitÀÀ heidÀn kuitenkin niinkuin villa tuleman.
19 Jos te tahtoisitte ja (minua) kuulisitte, niin te maan hyvyyden nautita saisitte.
20 Mutta jos te estelette teitÀnne ja olette kovakorvaiset, niin miekan pitÀÀ teitÀ syömÀn; sillÀ Herran suu puhuu sen.
21 Kuinka se tapahtuu, ettÀ hurskas kaupunki on portoksi tullut? HÀn oli tÀynnÀ oikeutta, vanhurskaus asui hÀnessÀ; mutta nyt murhaajat.
22 Sinun hopias on karreksi tullut, sinun juomas on vedellÀ sekoitettu.
23 Sinun pÀÀmiehes ovat vilpistelleet ja varasten kumppanit; kaikki he mielellÀnsÀ lahjoja ottavat, ja pyytÀvÀt antimia. Ei he orvoille oikeutta tee, ja leskein asia ei tule heidÀn eteensÀ.
24 SentÀhden sanoo Herra, Herra Zebaot, vÀkevÀ Israelissa: voi! minÀ tahdon itseni lohduttaa vihollisistani, ja vihamiehissÀni vihani sammuttaa;
25 Ja kÀÀnnÀn kÀteni sinua vastaan, ja sinun kartes puhtaammaksi selitÀn, ja vien pois kaiken sinun tinas.
26 Ja saatan sinun tuomaris entisellensÀ, ja neuvonantajas niinkuin alustakin: sitte sinÀ kutsutaan vanhurskaaksi ja uskolliseksi kaupungiksi.
27 Zion lunastetaan oikeudella, ja sen kÀÀntyvÀiset vanhurskaudella,
28 EttÀ ylitsekÀymÀrit ja syntiset ynnÀ sÀrjetÀÀn, ja jotka Herran hylkÀÀvÀt, hukutetaan.
29 SillÀ heidÀn tÀytyy hÀpiÀÀn tulla tammien tÀhden, joita he himoitsevat, ja hÀvÀistyksi tuleman yrttitarhain tÀhden, jotka he valitsivat.
30 Ja te tulette niinkuin joku tammi surkastuneilla lehdillÀ, ja niinkuin joku vedetöin yrttitarha.
31 Ja vÀkevÀ tulee niinkuin rohdin, ja hÀnen tekonsa niinkuin kipinÀ. Ja he sytytetÀÀn ynnÀ molemmat, jota ei kenkÀÀn sammuta.
Leave a Reply