Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na
Psalmien kirja 34 : 17 – 20
17 Kuin (vanhurskaat) huutavat, niin Herra kuulee, ja pelastaa heitÀ kaikista heidÀn tuskistansa.
18 Herra on juuri lÀsnÀ niitÀ, joilla on murheellinen sydÀn, ja auttaa niitÀ, joilla on surkia mieli.
19 Vanhurskaalle tapahtuu paljo pahaa; mutta Herra hÀnen niistÀ kaikista pÀÀstÀÀ.
20 HÀn kÀtkee kaikki hÀnen luunsa, ettei yhtÀkÀÀn niistÀ murreta.
Sananlaskujen kirja 18 : 24
24 Ihminen, jolla on ystÀvÀ, pitÀÀ oleman ystÀvÀllinen; sillÀ ystÀvÀ pitÀÀ lujemmin hÀnen kanssansa kuin veli.
Toinen kirje korinttilaisille 12 : 9
9 Ja hÀn sanoi minulle: tyydy minun armooni; sillÀ minun voimani on heikoissa vÀkevÀ. SentÀhden minÀ mielellÀni kerskaan heikkoudestani, ettÀ Kristuksen voima minussa asuis.
Sananlaskujen kirja 27 : 4 – 6
4 Viha on julma kappale ja karvas mieli on myrsky; ja kuka taitaa olla kateutta vastaan?
5 Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus.
6 HyvÀnsuovan haavat ovat paremmet kuin petolliset Vainoojain suunantamiset.
Kirje filippilÀisille 4 : 19
19 Mutta minun Jumalani on teille antava, rikkaudestansa kaikki teidÀn tarpeenne, kunniassa, Jesuksen Kristuksen kautta.
Kirje kolossalaisille 2 : 8
8 Katsokaat, ettei joku teitÀ viettele philosophian ja turhain jaaritusten kautta, ihmisten opin ja maailmallisten sÀÀtyin jÀlkeen, ja ei Kristuksen jÀlkeen.
EnsimmÀinen Johanneksen kirje 1 : 9
9 Jos me tunnustamme meidÀn syntimme, niin hÀn on uskollinen ja hurskas, joka meille synnit anteeksi antaa ja puhdistaa meitÀ kaikesta vÀÀryydestÀ,
Evankeliumi Johanneksen mukaan 15 : 18 – 23
18 Jos maailma teitÀ vihaa, niin tietÀkÀÀt hÀnen ennen minua vihanneen kuin teitÀ.
19 Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastais; mutta ette ole maailmasta, vaan minÀ valitsin teidÀt maailmasta, sentÀhden maailma vihaa teitÀ.
20 Muistakaat sitÀ sanaa, jonka minÀ teille sanoin: ei ole palvelia suurempi herraansa. Jos he minua vainosivat, niin he myös teitÀ vainoovat: jos he minun sanani kÀtkivÀt, niin he teidÀnkin sananne kÀtkevÀt.
21 Mutta kaikkia nÀitÀ tekevÀt he teille minun nimeni tÀhden; sillÀ ei he tunne sitÀ, joka minun lÀhetti.
22 Jos en minÀ olisi tullut ja heitÀ puhutellut, niin ei heillÀ olisi syntiÀ; mutta nyt ei heillÀ ole, millÀ he syntinsÀ verhoovat.
23 Joka minua vihaa, hÀn vihaa myös minun IsÀÀni.
Leave a Reply