mista-raamattu-sanoo – Kaikki Raamatun jakeet aiheesta

Oqo na veitiki ni volatabu e tukuni kina na

Kirje roomalaisille 12 : 1 – 2
1 Niin neuvon minÀ teitÀ, rakkaat veljet, Jumalan sydÀmellisen laupiuden kautta, ettÀ te antaisitte teidÀn ruumiinne elÀvÀksi, pyhÀksi ja Jumalalle otolliseksi uhriksi, joka on teidÀn toimellinen jumalanpalveluksenne.
2 Ja ÀlkÀÀt sovittako teitÀnne tÀmÀn maailman muodon jÀlkeen, vaan muuttakaat teitÀnne teidÀn mielenne uudistuksen kautta, ettÀ te koettelisitte, mikÀ Jumalan hyvÀ, otollinen ja tÀydellinen tahto olis.

EnsimmÀinen Pietarin kirje 1 : 14
14 Niinkuin kuuliaiset lapset, ei asettaen teitÀnne niinkuin ennen, kuin te teidÀn tyhmyydessÀnne himoissa elitte,

EnsimmÀinen Johanneksen kirje 4 : 1
1 Te rakkaimmat! ÀlkÀÀt jokaista henkeÀ uskoko, vaan koetelkaat henget, josko he Jumalasta ovat; sillÀ monta vÀÀrÀÀ prophetaa ovat tulleet maailmaan.

EnsimmĂ€inen Johanneksen kirje 2 : 15 – 17
15 ÄlkÀÀt maailmaa rakastako eli mitÀÀn mitĂ€ maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, ei hĂ€nessĂ€ ole IsĂ€n rakkaus.
16 SillÀ kaikki, mitÀ maailmassa on, lihan himo, silmÀin pyyntö ja elÀmÀn koreus, ei se ole IsÀstÀ, vaan se on maailmasta.
17 Ja maailma katoo ja hÀnen himonsa; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy ijankaikkisesti.

Kirje roomalaisille 13 : 1 – 5
1 Jokainen olkoon esivallalle, jolla valta on, alamainen; sillÀ ei esivalta ole muutoin kuin Jumalalta: ne vallat, jotka ovat, Jumalalta ne sÀÀdetyt ovat.
2 SentÀhden jokainen, joka itsensÀ esivaltaa vastaan asettaa, se on Jumalan sÀÀtyÀ vastaan; mutta ne, jotka vastaan ovat, saavat tuomion pÀÀllensÀ.
3 SillÀ ne, jotka vallan pÀÀllÀ ovat, ei ole hyvintekiöille, vaan pahoille pelvoksi. Ellet tahdo esivaltaa peljÀtÀ, niin tee hyvÀÀ, ja sinÀ saat hÀneltÀ kiitoksen.
4 SillÀ hÀn on Jumalan palvelia sinun hyvÀkses. Vaan jos sinÀ pahaa teet, niin pelkÀÀ; sillÀ ei hÀn miekkaa hukkaan kanna; sillÀ hÀn on Jumalan palvelia ja kostaja sille rangaistukseksi, joka pahaa tekee.
5 SentÀhden tulee alamainen olla, ei ainoastaan vihan tÀhden, vaan myös omantunnon tÀhden.

Psalmien kirja 1 : 1 – 6
1 Autuas on se, joka ei vaella jumalattomain neuvossa, eikÀ seiso syntisten tiellÀ, eikÀ istu kussa pilkkaajat istuvat;
2 Vaan rakastaa Herran lakia, ja ajattelee hÀnen lakiansa pÀivÀt ja yöt.
3 HÀn on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönÀ, joka hedelmÀnsÀ antaa ajallansa, ja hÀnen lehtensÀ ei varise, ja kaikki menestyy, mitÀ hÀn tekee.
4 Mutta jumalattomat ei ole niin, vaan niinkuin akana, jonka tuuli hajoittelee.
5 SentÀhden ei jumalattomat kestÀ tuomiota, eikÀ syntiset vanhurskasten seuraa.
6 SillÀ Herra tietÀÀ vanhurskasten tien; mutta jumalattomain tie hukkuu.

Toinen Mooseksen kirja 23 : 2
2 Ei sinun pidÀ joukkoa seuraaman pahuuteen, eikÀ myös vastaaman oikeuden edessÀ niin ettÀ sinÀ poikkeat joukon jÀlkeen pois oikeutta vÀÀntÀmÀÀn.

Jaakobin kirje 4 : 4
4 Te huorintekiÀt ja huorat! ettekö te tiedÀ, ettÀ maailman ystÀvyys on viha Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo maailman ystÀvÀ olla, hÀn tulee Jumalan vihamieheksi.

Psalmien kirja 1 : 1 – 176
1 Autuas on se, joka ei vaella jumalattomain neuvossa, eikÀ seiso syntisten tiellÀ, eikÀ istu kussa pilkkaajat istuvat;
2 Vaan rakastaa Herran lakia, ja ajattelee hÀnen lakiansa pÀivÀt ja yöt.
3 HÀn on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönÀ, joka hedelmÀnsÀ antaa ajallansa, ja hÀnen lehtensÀ ei varise, ja kaikki menestyy, mitÀ hÀn tekee.
4 Mutta jumalattomat ei ole niin, vaan niinkuin akana, jonka tuuli hajoittelee.
5 SentÀhden ei jumalattomat kestÀ tuomiota, eikÀ syntiset vanhurskasten seuraa.
6 SillÀ Herra tietÀÀ vanhurskasten tien; mutta jumalattomain tie hukkuu.

Kirje roomalaisille 12 : 1
1 Niin neuvon minÀ teitÀ, rakkaat veljet, Jumalan sydÀmellisen laupiuden kautta, ettÀ te antaisitte teidÀn ruumiinne elÀvÀksi, pyhÀksi ja Jumalalle otolliseksi uhriksi, joka on teidÀn toimellinen jumalanpalveluksenne.

Kolmas Mooseksen kirja 18 : 3
3 Ei teidÀn pidÀ tekemÀn Egyptin maan työn jÀlkeen, joss te asuitte, ei myös teidÀn pidÀ tekemÀn Kanaanin maan työn jÀkeen, johonka minÀ tiedÀn vien, ei teidÀn myös pidÀ heidÀn sÀÀdyissÀnsÀ vaeltaman.

Evankeliumi Johanneksen mukaan 3 : 16 – 33
16 SillÀ niin on Jumala maailmaa rakastanut, ettÀ hÀn antoi ainoan Poikansa, ettÀ jokainen, joka uskoo hÀnen pÀÀllensÀ, ei pidÀ hukkuman, mutta ijankaikkisen elÀmÀn saaman.
17 SillÀ ei Jumala lÀhettÀnyt Poikaansa maailmaan, tuomitsemaan maailmaa, mutta ettÀ maailma pitÀÀ hÀnen kauttansa vapahdettaman.
18 Joka hÀnen pÀÀllensÀ uskoo, ei hÀntÀ tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu; sillÀ ei hÀn uskonut Jumalan ainoan Pojan nimen pÀÀlle.
19 Mutta tÀmÀ on tuomio: ettÀ valkeus tuli maailmaan, ja ihmiset rakastivat enemmin pimeyttÀ kuin valkeutta; sillÀ heidÀn työnsÀ olivat pahat.
20 SillÀ jokainen, joka pahaa tekee, se vihaa valkeutta eikÀ tule valkeuteen, ettei hÀnen töitÀnsÀ pitÀisi laitettaman.
21 Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, ettÀ hÀnen työnsÀ nÀhtÀisiin; sillÀ ne ovat Jumalassa tehdyt.
22 Sitte tuli Jesus ja hÀnen opetuslapsensa Juudean maahan, ja asui siellÀ heidÀn kanssansa, ja kasti.
23 Mutta Johannes kasti myös Enonissa lÀsnÀ Salimia, sillÀ siellÀ oli palto vettÀ; ja he tulivat ja kastettiin.
24 SillÀ ei Johannes ollut vielÀ silloin vankiuteen heitetty.
25 Niin tuli kysymys Johanneksen opetuslasten ja Juudalaisten vÀlillÀ puhdistuksesta.
26 Ja he tulivat Johanneksen tykö ja sanoivat hÀnelle: opettaja, se joka sinun kanssas oli toisella puolella Jordania, josta sinÀ todistit, katso, hÀn kastaa, ja jokainen menee hÀnen tykönsÀ.
27 Johannes vastasi ja sanoi: ei ihminen taida mitÀÀn ottaa, ellei hÀnelle anneta taivaasta.
28 Te olette itse minun todistajani, ettÀ minÀ olen sanonut: en minÀ ole Kristus, vaan minÀ olen hÀnen edellÀnsÀ lÀhetetty.
29 Jolla on morsian, se on ylkÀ; mutta yljÀn ystÀvÀ, joka seisoo ja kuultelee hÀntÀ, se iloittaa itsiÀnsÀ yljÀn ÀÀnestÀ sangen suuresti; sentÀhden on tÀmÀ minun iloni tÀytetty.
30 HÀnen tulee kasvaa, mutta minun pitÀÀ vÀhenemÀn.
31 Joka ylhÀÀltÀ tulee, se on kaikkein pÀÀllÀ, ja joka maasta on, se on maasta ja puhuu maasta. Joka taivaasta tulee, hÀn on kaikkein ylin.
32 Ja mitÀ hÀn nÀhnyt ja kuullut on, sen hÀn todistaa, ja ei kenkÀÀn ota vastaan hÀnen todistustansa.
33 Joka hÀnen todistuksensa otti vastaan, se pÀÀtti Jumalan olevan totisen.

Evankeliumi Matteuksen mukaan 7 : 21 – 23
21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra! pidÀ tuleman taivaan valtakuntaan; mutta joka tekee minun isÀni tahdon, joka on taivaissa.
22 Moni sanoo minulle sinÀ pÀivÀnÀ: Herra, Herra! emmekö me sinun nimes kautta ennustaneet, ja sinun nimellÀs ajaneet ulos perkeleitÀ, ja ole sinun nimes kautta monta vÀkevÀÀ työtÀ tehneet?
23 Ja silloin minÀ tunnustan, en minÀ teitÀ ikÀnÀ tuntenut: menkÀÀt pois minun tyköÀni, te vÀÀrintekiÀt.

Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *